Eesti Rahva Muuseumissa kaikki on suurta

Viron uusi kansallismuseo on huikea kokonaisuus.

Hyvin monet suomalaiset matkailevat Virossa. Useimmille ovat Tallinna, Pärnu ja Saarenmaa tuttuja paikkoja. Moni on myöskin käynyt Tartossa. Emajoen varrella sijaitseva Tartto on Etelä-Viron keskus ja Tartumaan maakunnan pääkaupunki. Kaupungin asukasluku on noin 95 000 henkeä.

Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina.

Tulkaa minun käsilleni!

Kaupungissa on vuonna 1632 perustettu maan vanhin ja suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetus- ja tiedeministeriö, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo Eesti Rahva Muuseum joka perustettiin vuonna 1909.

Vuosien ja vuosikymmenien saatossa heräsi ajatus, että Kansallismuseon pitäisi olla huomattavasti suurempi ja monipuolisempi kuin mitä se oli.

Vuonna 2003 tehtiin lopullinen päätös uuden museon rakentamisesta Tarton laitamilla olevan Raadin kartanon mailla olevalle entisten neuvostojoukkojen sotilaslentokentän kiitotielle.

Naapuritontilla oleva asuttava taideteos.

Rakennuksesta tuli Viron suurin museorakennus. Rakennuksen pituus on 356 metriä ja pinta-ala 33 876 neliömetriä.

Uusi museorakennus vihittiin käyttöön 22.9.2016.

Museo on paikka johon kannattaa ehdottomasti tutustua, pitää muistaa varata aikaa 3-4 tuntia sillä siellä on todella paljon katsottavaa. Tallinnasta on matkaa noin 185 kilometriä.

Tarton yliopisto

Tarton yliopisto, (viroksi Tartu Ylikool) on Viron merkittävin korkeakoulu. Se perustettiin Tartossa 30. kesäkuuta 1632, sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf.

Yliopistossa on 3500 työntekijää, joista akateemisissa viroissa työskentelee 1 700 joista 180 on professoreita. Opiskelijoita on noin 15.000, joista ulkomaalaisia noin tuhat.

Tohtoreiksi opiskelevia on noin 1 300 ja vuosittain yliopistossa tehdään noin 100 väitöskirjaa.

Jouko Valo, teksti ja kuvat