Tahallinen syrjintä vahingoittaa miljoonia lapsia maailmassa
Pelastakaa Lapset -järjestön uusi raportti paljastaa, että miljoonilta maailman köyhimmiltä lapsilta evätään elintärkeitä palveluja heidän alkuperänsä ja asuinpaikkansa vuoksi. Järjestö käynnistää kansainvälisen ”Yhtäkään lasta ei jätetä” -kampanjan, jonka tarkoituksena on tavoittaa nämä unohdetut lapset. Järjestö vaatii maailman johtajia sitoutumaan kolmeen tavoitteeseen: oikeudenmukaisiin peruspalveluihin, kaikkien lasten tasavertaiseen kohteluun ja vastuulliseen lapsen oikeudet huomioivaan päätöksentekoon.
Tahallinen syrjintä tai laiminlyönti on suurin uhka maailman köyhimpien lasten hyvinvoinnille, ja tilanne on vain pahenemassa. Tämä käy ilmi Pelastakaa Lasten uudesta, tänään julkaistavasta ”Yhtäkään lasta ei jätetä”-raportista.
Raportti osoittaa, että äärimmäisen köyhyyden väheneminen ei ole tuonut riittävän pysyviä muutoksia lasten hyvinvointiin. Syynä voi olla lasten asuinpaikka, sukupuoli, etninen tausta, vamma tai se, että lapset ovat konfliktien uhreja.
Pahimmillaan syrjintä johtaa kuolemaan. Joka päivä 16 000 lapsen kuolema olisi estettävissä. Heistä suhteettoman suuri osa kuuluu syrjittyihin ryhmiin.
”Raporttimme paljastaa, miten osa maailman köyhimmistä lapsista unohdetaan alkuperänsä tai asuinpaikkansa vuoksi. Monet maat jättävät lisäksi tarkoituksella keräämättä lapsia koskevia tietoja”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo.
”Ei ole sattumaa, että syrjintä estää kaikkein haavoittuvimpia lapsia saamasta tärkeimpiä palveluja. Nämä lapset jätetään systemaattisesti syrjään joko tarkoituksella tai laiminlyöntien takia.”
Pelastakaa Lapset käynnistää kolmivuotisen Yhtäkään lasta ei jätetä -kampanjan varmistamaan, että jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet henkiinjäämiseen ja terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ravintoon alkuperästään tai asuinpaikastaan riippumatta.
Kampanja vetoaa päättäjiin paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta poistetaan esteet köyhimpien lasten pääsyltä heille tärkeimpiin palveluihin.
”Yleisten asenteiden, päättäjien asenteiden ja lakien on muututtava. Lisäksi syrjittyjen ryhmien on päästävä osalliseksi päätöstentekoon, joka vaikuttaa heidän elämäänsä”, Markkula-Kivisilta jatkaa.
”Jos näin ei toimita, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset eivät saa tarvitsemaansa terveydenhuoltoa, ravintoa ja koulutusta, eikä maailma tavoita YK:n kehitystavoitteita, joissa luvataan olla unohtamatta yhtäkään lasta vuoteen 2030 mennessä.”
Järjestö vetoaa maailman johtajiin, jotta he sitoutuisivat kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: oikeudenmukaiseen peruspalveluiden kuten terveydenhuollon ja sosiaaliturvan rahoittamiseen kestävällä tavalla niin, että palveluiden ilmaisuus säilyy, kaikkien lasten tasavertaiseen kohteluun ja vastuulliseen lapsen oikeudet huomioivaan päätöksentekoon.
Raportti paljastaa, että arviolta 400 miljoonaa lasta ympäri maailmaa kohtaa syrjintää etnisen taustansa ja uskontonsa takia.
Esimerkiksi Intiassa Biharin osavaltiossa, jossa kastijärjestelmän ulkopuolelle jäävät ihmiset muodostavat 59 prosenttia köyhistä, vain kuusi prosenttia syntyneistä lapsista rekisteröidään, kun muualla maassa luku on 42 prosenttia. Syntymätodistuksen puuttuessa nämä lapset jäävät paitsi elintärkeistä palveluista.
Vaikka merkittävää edistymistä onkin tapahtunut sukupuolten välisen kuilun kuromiseksi, pahimmin syrjintä vaikuttaa nuoriin ja maailman köyhimpiin tyttöihin. Naisiin kohdistuva väkivalta ja teiniraskaudet lisäävät äitiys- ja lapsikuolleisuutta ja rajoittavat tyttöjen opiskelumahdollisuuksia. Myös lapsiavioliitot ovat yleisempiä maailman köyhimpien tyttöjen keskuudessa.
Vammaiset lapset joutuvat aivan liian usein syrjityiksi ja unohdetuiksi. Vammaisilla lapsilla on kolmin-nelinkertainen riski kokea fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua.
Konfliktit ovat myös synnyttäneet syrjittyjen lasten erityisryhmän: pakolaiset ja maan sisällä siirtymään joutuneet lapset. Konfliktialueilla syntyneitä lapsia kuolee suurempi määrä kuin maissa, joissa vallitsee rauha.
Syrjintä ja syrjäytyminen vaikuttavat myös rikkaimpien maiden lapsiin. Usein nämä lapset kuuluvat etnisiin vähemmistöihin, esimerkiksi alkuperäiskansoihin.
”Meidän on ryhdyttävä toimeen: syrjittyjen lasten olemassaolo on tunnustettava ja heidän on saatava palvelut, joihin heillä on oikeus. Muutoin on mahdotonta, että kaikki lapset selviytyvät ja menestyvät elämässään – edes rikkaimmissa maissa”, Markkula-Kivisilta sanoo.