25. toukokuuta 2018

Satakunnan Rauhanpuolustajien vuosikokous pidetään keskiviikkona 16.5.2018 kello 17 Rauhanpuolustajien toimitilassa, ”Utopajassa”, Itsenäisyydenkatu 47, Pori.

Kokouksessa on mukana Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, Aleksanteri-instituutin johtaja Teemu Matinpuro.

Rauhantyön merkitys on kasvanut viimeaikaisten tapahtumien seurauksena. Sen huomaa myös Satakunnassa kun parasta aikaa Niinisalossa harjoitellaan Nato-yhteistyötä Arrow-sotaharjoituksissa, joissa mukana on USA:n panssaroituja joukkoja.

Rauhanpuolustajien kokoukseen ovat tervetulleita yhdistyksen jäsenien lisäksi muutkin rauhantyöstä kiinnostuneet, sillä rauhantyöhön tarvittaisiin lisää voimia.

Suomi ja maailmanpolitiikan myrskyt

Kokouksen jälkeen kello 18 alkaa samassa paikassa mielenkiintoinen ja kaikille avoin yleisötilaisuus.  Aiheesta Mustia pilviä Itämeren yllä – Suomi ja maailmanpolitiikan myrskyt alustaa Teemu Matinpuro. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki rauhanasiasta kiinnostuneet.

Torstaina 12.4.2018 klo 18.00 filosofian tohtori Tuomas Hoppu luennoi aiheesta ”Satakunnan punapakolaiset 1918” Salin säätiön tiloissa (Nortamonkatu 3, Pori). Tilaisuuden järjestää Salinin Selskappi – Työväenhistorian Seura ry. Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Salinin Selskappi – Työväenhistorian Seura ry piti vuosikokouksen 15.3. Porissa. Kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Simo Järvinen sekä hallituksen jäseniksi Seppo Saari, Anna-Liisa Jussila, Altti Jussila, Kari Kosunen, Harri Kivenmaa, Sisko Peltomäki, Pasi Tulkki, Matti Kankaanpää sekä Raimo Kariniemi.

Kokouksessa käsiteltiin muun muassa toimintasuunnitelmaa, jossa seuraavaksi tapahtumaksi päätettiin 12.4. pidettävä luentotilaisuus, jossa FT Tuomas Hoppu luennoi aiheesta pakolaiset 1918. Siitä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Tapahtumista ilmoittamista päätettiin tehostaa. Ilmoittaminen hoidetaan pääasiassa paikallisien lehtien tapahtumapalstoilla ja jäsenistölle henkilökohtaisesti. Myös facebook-ryhmä on käytössä. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.

Yli-ikäinen palovaroitin kannattaa kiireesti vaihtaa uuteen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti iän vaikutusta palovaroittimen toimintaan. Selvityksen perusteella havaittiin, että vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti ja se tulee vaihtaa vähintään 5-10 vuoden välein.

Tukes hankki selvitystä varten lahjoituksina vanhoja palovaroittimia, joista suurin osa oli tyypiltään ionisoivia. Niiden joukosta valittiin testattavaksi 70 palovaroitinta, jotka olivat iältään 2 – 33 vuotta. Testeihin valittiin ainoastaan sellaiset palovaroittimet, joiden äänihälytys toimi testinapista painamalla. Jotta saatiin vertailukohta vanhojen palovaroittimien savuherkkyyteen, testattiin myös kahdeksan uutta palovaroitinta. Testatuista palovaroittimista 23 oli optisia ja 55 ionisoivia.

Savuherkkyyttä testattiin kahdella eri tyyppisellä palolla Pelastusopiston Paloteatterissa. Kytevässä puupalossa muodostuu vaaleaa savua hitaasti, kun taas polyuretaania poltettaessa savunmuodostus on nopeaa ja savu tummaa.  Testatut palovaroittimet reagoivat savuun, mutta reaktioajoissa oli suurta hajontaa. Ionisoivat palovaroittimet vaikuttivat toimivan tasalaatuisemmin erityisesti polyuretaanipalossa.

Palovaroittimien äänenvoimakkuuden desibeliarvoja ei mitattu, mutta korvakuulolta tehdyn arvion perusteella erityisesti kaikkein likaisimpien, ruostuneimpien tai vanhimpien palovaroittimien äänenvoimakkuus oli selvästi heikentynyt. Likaantuminen voi lisäksi aiheuttaa joko palovaroittimen liiallista herkistymistä tai herkkyyden alenemista. Liiallinen herkistyminen lisää vääriä hälytyksiä, minkä vuoksi riski palovaroittimen käytöstä poistamiseen kasvaa, kun taas palovaroittimen herkkyyden hidastuminen jo muutamalla minuutilla hidastaa merkittävästi palon havaitsemista ja sitä kautta riittävän aikaista pelastautumista ja alkusammutuksen aloittamista.

Palovaroittimissa havaitut iän myötä tapahtuvat muutokset – likaantuminen, muutokset savuherkkyydessä, ruostuminen, äänenvoimakkuuden heikkeneminen – sekä niiden vaikutus toimintaan tukevat palovaroittimien uusimistarvetta. Palovaroitin pitää uusia viimeistään 10 vuoden iässä, ellei valmistaja ole merkinnyt palovaroittimeen lyhyempää käyttöikää.

Hankkeessa koottiin myös tilastoja palovaroittimen toiminnasta tulipalossa. Tilastojen valossa suurin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipaloissa on ihmisen toiminta. Palovaroittimen toiminnankunnon säännöllinen varmistaminen testinappia painamalla sekä pariston uusiminen ovat palovaroittimen toiminnan varmistamisen kannalta erittäin tärkeitä toimenpiteitä.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Finanssiala ry:n, Nuohousalan Keskusliiton, Onnettomuustutkintakeskuksen, Pelastusopiston, sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Saatujen tulosten pohjalta tullaan toteuttamaan jatkohanke.

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen puolesta tehdään töitä Eetunaukiolla 27.1. klo 11-13.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen loppurutistus käydään Eetunaukiolla lauantaina 27.1. klo 11-13.

Vasemmistoliiton teltalla jaetaan infoa puolueen presidenttiehdokas Merja Kyllösestä. Arvon presidentistä, jonka Suomi kitkee syrjintää, pienentää tuloeroja, hidastaa ilmastonmuutosta ja pitää tiukasti kiinni kansainvälisestä rauhanneuvottelijan asemasta.

Käy teltalla keskustelemassa, kyselemässä ja kuuntelemassa – samalla voit hörppästä kuumaa kahvia tai glögiä! Eetunaukiolla tavataan klo 11-13.

Milka Tommila valittiin Porin Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan puheenjohtajaksi viime syksynä. Yrittäjänä toimivan Tommilan mukaan puolueen paikallisia päätavoitteita on kolme: Yhdessä tekemisen henkeä pitää kasvattaa ja rivejä tiivistää, punavihreää yhteistyötä tulee vaalia ja lisätä ja uusia jäseniä pitää hankkia mukaan puolueen toimintaan.

– Viimeinen näistä on vaikein ja siihen pitää siksi myös erityisesti panostaa ja etsiä myös uusia keinoja. Meillä on tällä hetkellä tosi aktiivisesti toimiva Vasemmistonuorten joukko, ja heidän kanssaan yhteistyössä olemme suunnittelemassa uusille, toiminnasta kiinnostuneille tilaisuuksia, joissa asioista voidaan avoimesti keskustella.

Milka Tommilan toimintalinjaan kuuluu erityisesti juuri avoimmuus, keskustelun ylläpitäminen, välittömyys ja toiminnan läpinäkyvyys.
– Pois turha jäykistely. Kokousten ja kokoontumisten pitää olla sellaisia, että ihmiset uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Uskaltavat sanoa mielipiteensä vapaasti eikä se haittaa, vaikka hauskaakin olisi.
Tommilan mukaan paikallisen Vasemmistoliiton toimintaan mahtuvat mukaan kaikenikäiset ihmiset.
-Vanhemmilla jäsenillä on paljon tietoa ja taitoa, ja meidän pitää mahdollistaa myös tämän siirtyminen nuoremmille sukupolville. Jatkumoa on ylläpidettävä ja jokaisen osallistumiselle on annettava arvoa – sillä sitä yhdessä tekemisen meininkiä synnytetään!

Pyöreän pöydän kokoukset

Jokaista Porin kaupunginvaltuuston kokousta edeltää sunnuntai-illan Pyöreän pöydän kokous.
-Se on avoin tilaisuus, jonne kuka tahansa voi tulla. Siellä ovat paikalla kaupunginvaltuutetut ja muut kuntapolitiikassa aktiivisesti mukana olevat ja keskustellaan valtuuston asialistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista.
Tommila korostaa, että tilaisuus on avoin ja kaikki ovat tervetulleita kertomaan asioista oman kantansa ja kuuntelemaan mitä mieltä valtuutetut asioista ovat ja miten päätökset syntyvät.

Siis valtuustoa edeltävänä sunnuntaina klo 19 Puistotalolla, Eteläpuisto 14. Tällä viikolla, kun sunnuntai on vaalipäivä, on tilaisuus jo torstaina 25.1.

Rauman Satama Oy on aloittanut valmistelut uusien kenttäalueiden rakentamiseksi Petäjäksen satamaosaan. Hankkeessa louhitaan kalliota ja täytetään vesialueita. Uutta kenttätilaa saadaan noin 9 hehtaaria.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana ja saada valmiiksi vuonna 2019. Kenttähankkeen kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Hankkeesta järjestetään kevättalvella 2018 urakkakilpailu.

Rauman satamassa on käynnissä konttiterminaalin laajennushanke, joka saadaan kokonaisuudessaan käyttöön helmikuun 2018 alussa. Rauman väylän syvennystyöt valmistuivat marraskuussa ja uusi 12 metrin väylä otettiin käyttöön joulukuussa 2017.

– Rauman sataman konttiliikenne saavutti kaikkien aikojen ennätyksen viime vuonna ja kasvunäkymät ovat hyvät. Uusien kenttäalueiden rakentaminen on välttämätöntä, jotta voimme hyödyntää jo rakennetun laiturikapasiteetin ja tarjota tiloja myös uusien asiakkaiden käyttöön, toteaa Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.

Puolueiden piiri- ja paikallisjärjestöt tuovat oman lisävärinsä myös satakuntalaiseen yhdistyskirjoon.

Satakuntalaisten yhdistysten lukumäärät on koottu yhteen toiminnan tarkoituksen mukaan luokitellen. Satakunnan maakunnassa on yhteensä 4 458 rekisteröitynyttä yhdistystä. Koonneista selviää, että Satakunnan alueella on runsaasti esimerkiksi kulttuurialan yhdistyksiä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä Satakunnassa on 223, joka on 5 prosenttia kaikkien yhdistysten määrästä.

− Halusimme koota yhteen satakuntalaisten yhdistysten lukumäärät toiminnan tarkoituksen mukaan luokitellen, jotta yhdistystoiminnan laajuus tulee esiin. Yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa hanketyöskentelyä ja maakuntauudistuksen valmistelutyötä. Järjestöt on huomioitu valmistelutyössä esimerkillisesti, kertoo SATAOSAA-projektisuunnittelija Jaana Tuomela.

Yhdistysten määrä on koottu paitsi koko maakuntaa koskevaan raporttiin, myös seutukunnittaisiin raportteihin. Koonnit ovat luettavissa Satakunnan maakuntauudistuksen verkkosivuilta.

Koonnit on tuotettu Patentti- ja rekisterihallituksen materiaalin pohjalta. Materiaali liittyy SATAOSAA–alueelliseen kokeiluun, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tietyöelämään (OTE) –kärkihanketta. Koonti on tuotettu SATAOSAA-projektisuunnittelija Jaana Tuomelan, viestinnän projektisuunnittelija Katri Martensin sekä terveysteknologian projektisuunnittelija Taina Kilpeläisen asiantuntemuksella.

Tutustu satakuntalaisiin yhdistyksiin ja SATAOSAA-hankkeeseen!

 

– Metsien hoitaminen isommissa kokonaisuuksissa mahdollistaa puun saatavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen, Jari Myllykoski muistuttaa. (Kuva Kari Kuisti)

Kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jari Myllykoski (vas.) ehdottaa yhteismetsien houkuttelevuuden parantamista ratkaisuksi puukaupan ongelmiin. Metsäteollisuus on valittanut puukauppojen takkuavan, kun metsää omistavat kuolinpesät eivät tee riittävästi kauppoja.

Myllykoski viestittää Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevälle, että järjestön esittämä kuolinpesien yksimielisyysvaatimuksen poisto ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

– Perustuslaki estää enemmistöpäätöksiin siirtymisen, mutta sen sijaan kuolinpesiä tulisi kannustaa metsäomaisuuden liittämiseen yhteismetsiin. Tällöin metsät muodostaisivat suurempia kokonaisuuksia ja niitä koskeva päätöksenteko tehostuisi, Myllykoski sanoo.

Suomessa oli vuoden 2017 alussa 386 yhteismetsää ja niihin kuuluu reilut viisi prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

– Metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli vuoden 2014 lopussa vajaa 45 000, ja niiden omistuksessa oli reilu miljoona hehtaaria metsämaata. Potentiaalia yhteismetsien määrän lisäämiseen siis on, Myllykoski sanoo.

Myllykoski on tehnyt viime vuoden keväällä toimenpidealoitteen verokannustimesta, jolla kuolinpesiä kannustettaisiin liittämään metsäomaisuutensa yhteismetsiin.

– Nyt asia on entistä ajankohtaisempi, kun sellun kysyntä maailmalla kasvaa ja metsäteollisuus tarjoaa maahamme investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Hyvä kehitys ei saa kaatua puukaupan ongelmiin, Myllykoski sanoo.

Myllykoski muistuttaa, että yhteismetsät tarjoavat myös mahdollisuuden huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta.

– Metsien hoitaminen isommissa kokonaisuuksissa mahdollistaa puun saatavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen. Yhteismetsän liittämiseen Metso-ohjelmaan tulisi myös olla lisää kannustimia.

Eduskunta hyväksyi tänään 19.12.2017 valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämänkolmikantaisen työryhmän esityksen työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi. Yhtenä tavoitteena oli uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset valtiontaloudelle ovat neutraalit.

Työryhmä valmisteli työttömyysturvaan ns.aktiivimallin, jonka se on arvioinut lisäävän työllisten määrää toivotulla tavalla. Työryhmässä mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet ehdotettuun malliin. Tällä hallituksen esityksellä toteutetaan työryhmän muistiossa työttömyysetuuksiin ehdotetut muutokset. Esityksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Uusien omavastuupäivien tavoitteena on, että työttömät hakeutuisivat aiempaa enemmän myös lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön, millä pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Ehdotettu malli koskisi sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuen saajia.

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestö toteaa esityksen olevan erittäin huono ja vain rankaisevan aktiivisia työnhakijoita. Esitys on mahdotonta toteuttaa tasa-arvoisesti kun työllisyystilanne on näin epätasaisesti jakautunut maassamme. Kohdentumisongelma ei rankaisemalla parane ja vain siirtää ihmisiä tilastosta toiseen, lähinnä toimeentulotuen piiriin. Näin ollen ns.aktiivimalli todellisuudessa vain passivoi ja voi lopullisesti murtaa ja turhauttaa ihmiset tilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti vain ole työtä tarjolla kaikille työttömille. Ns.aktiivimalli myös asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan mm. persoonallisuuden, sosiaalisten kykyjen ja ulkonäön osalta työtä haettaessa. Meillä ei pitäisi olla mahdollista soveltaa mallia, joka jo lähtökohtaisesti asettaa työttömät täysin eriarvoiseen asemaan ja rankaisee, huolimatta siitä kuinka aktiivisesti työtön hakee työtä siinä kuitenkaan onnistumatta. Katsomme, ettei esityksen tavoite 8000 henkilön työllistymiseen tule tällä mallilla täyttymään, eikä lisää miltään osin kohdentumista.

Vetoamme Porin kaupunkiin riittävien aktivointi – ja koulutuspaikkojen määrän turvaamiseksi. Näin porilaiset työttömät saavat mahdollisuuden täyttää laissa vaadittu aktiivisuuskriteeri työttömyysturvan leikkausten välttämiseksi. Toteamme kaupungin jo olevan mukana työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa, joten kannustamme käyttämään kaikki resurssit siihen ja pyrkimään edistämään työllistymistä erilaisin kannustimin, pakotteiden sijaan. Olemme myös erittäin huolissamme työttömyysetuuksien maksajien resursseista vastata työttömyysturvalain muutosten aiheuttamaan lisääntyneeseen työmäärään. Vaadimme työttömyyskassoja ja kelaa varmistamaan riittävät henkilöresurssit muutosvaiheessa sujuvan työttömyysturvan maksatuksen turvaamiseksi.

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön kannanotto 19.12.2017