18. helmikuuta 2018

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen puolesta tehdään töitä Eetunaukiolla 27.1. klo 11-13.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen loppurutistus käydään Eetunaukiolla lauantaina 27.1. klo 11-13.

Vasemmistoliiton teltalla jaetaan infoa puolueen presidenttiehdokas Merja Kyllösestä. Arvon presidentistä, jonka Suomi kitkee syrjintää, pienentää tuloeroja, hidastaa ilmastonmuutosta ja pitää tiukasti kiinni kansainvälisestä rauhanneuvottelijan asemasta.

Käy teltalla keskustelemassa, kyselemässä ja kuuntelemassa – samalla voit hörppästä kuumaa kahvia tai glögiä! Eetunaukiolla tavataan klo 11-13.

Milka Tommila valittiin Porin Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan puheenjohtajaksi viime syksynä. Yrittäjänä toimivan Tommilan mukaan puolueen paikallisia päätavoitteita on kolme: Yhdessä tekemisen henkeä pitää kasvattaa ja rivejä tiivistää, punavihreää yhteistyötä tulee vaalia ja lisätä ja uusia jäseniä pitää hankkia mukaan puolueen toimintaan.

– Viimeinen näistä on vaikein ja siihen pitää siksi myös erityisesti panostaa ja etsiä myös uusia keinoja. Meillä on tällä hetkellä tosi aktiivisesti toimiva Vasemmistonuorten joukko, ja heidän kanssaan yhteistyössä olemme suunnittelemassa uusille, toiminnasta kiinnostuneille tilaisuuksia, joissa asioista voidaan avoimesti keskustella.

Milka Tommilan toimintalinjaan kuuluu erityisesti juuri avoimmuus, keskustelun ylläpitäminen, välittömyys ja toiminnan läpinäkyvyys.
– Pois turha jäykistely. Kokousten ja kokoontumisten pitää olla sellaisia, että ihmiset uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Uskaltavat sanoa mielipiteensä vapaasti eikä se haittaa, vaikka hauskaakin olisi.
Tommilan mukaan paikallisen Vasemmistoliiton toimintaan mahtuvat mukaan kaikenikäiset ihmiset.
-Vanhemmilla jäsenillä on paljon tietoa ja taitoa, ja meidän pitää mahdollistaa myös tämän siirtyminen nuoremmille sukupolville. Jatkumoa on ylläpidettävä ja jokaisen osallistumiselle on annettava arvoa – sillä sitä yhdessä tekemisen meininkiä synnytetään!

Pyöreän pöydän kokoukset

Jokaista Porin kaupunginvaltuuston kokousta edeltää sunnuntai-illan Pyöreän pöydän kokous.
-Se on avoin tilaisuus, jonne kuka tahansa voi tulla. Siellä ovat paikalla kaupunginvaltuutetut ja muut kuntapolitiikassa aktiivisesti mukana olevat ja keskustellaan valtuuston asialistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista.
Tommila korostaa, että tilaisuus on avoin ja kaikki ovat tervetulleita kertomaan asioista oman kantansa ja kuuntelemaan mitä mieltä valtuutetut asioista ovat ja miten päätökset syntyvät.

Siis valtuustoa edeltävänä sunnuntaina klo 19 Puistotalolla, Eteläpuisto 14. Tällä viikolla, kun sunnuntai on vaalipäivä, on tilaisuus jo torstaina 25.1.

Rauman Satama Oy on aloittanut valmistelut uusien kenttäalueiden rakentamiseksi Petäjäksen satamaosaan. Hankkeessa louhitaan kalliota ja täytetään vesialueita. Uutta kenttätilaa saadaan noin 9 hehtaaria.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana ja saada valmiiksi vuonna 2019. Kenttähankkeen kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Hankkeesta järjestetään kevättalvella 2018 urakkakilpailu.

Rauman satamassa on käynnissä konttiterminaalin laajennushanke, joka saadaan kokonaisuudessaan käyttöön helmikuun 2018 alussa. Rauman väylän syvennystyöt valmistuivat marraskuussa ja uusi 12 metrin väylä otettiin käyttöön joulukuussa 2017.

– Rauman sataman konttiliikenne saavutti kaikkien aikojen ennätyksen viime vuonna ja kasvunäkymät ovat hyvät. Uusien kenttäalueiden rakentaminen on välttämätöntä, jotta voimme hyödyntää jo rakennetun laiturikapasiteetin ja tarjota tiloja myös uusien asiakkaiden käyttöön, toteaa Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.

Puolueiden piiri- ja paikallisjärjestöt tuovat oman lisävärinsä myös satakuntalaiseen yhdistyskirjoon.

Satakuntalaisten yhdistysten lukumäärät on koottu yhteen toiminnan tarkoituksen mukaan luokitellen. Satakunnan maakunnassa on yhteensä 4 458 rekisteröitynyttä yhdistystä. Koonneista selviää, että Satakunnan alueella on runsaasti esimerkiksi kulttuurialan yhdistyksiä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä Satakunnassa on 223, joka on 5 prosenttia kaikkien yhdistysten määrästä.

− Halusimme koota yhteen satakuntalaisten yhdistysten lukumäärät toiminnan tarkoituksen mukaan luokitellen, jotta yhdistystoiminnan laajuus tulee esiin. Yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa hanketyöskentelyä ja maakuntauudistuksen valmistelutyötä. Järjestöt on huomioitu valmistelutyössä esimerkillisesti, kertoo SATAOSAA-projektisuunnittelija Jaana Tuomela.

Yhdistysten määrä on koottu paitsi koko maakuntaa koskevaan raporttiin, myös seutukunnittaisiin raportteihin. Koonnit ovat luettavissa Satakunnan maakuntauudistuksen verkkosivuilta.

Koonnit on tuotettu Patentti- ja rekisterihallituksen materiaalin pohjalta. Materiaali liittyy SATAOSAA–alueelliseen kokeiluun, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tietyöelämään (OTE) –kärkihanketta. Koonti on tuotettu SATAOSAA-projektisuunnittelija Jaana Tuomelan, viestinnän projektisuunnittelija Katri Martensin sekä terveysteknologian projektisuunnittelija Taina Kilpeläisen asiantuntemuksella.

Tutustu satakuntalaisiin yhdistyksiin ja SATAOSAA-hankkeeseen!

 

– Metsien hoitaminen isommissa kokonaisuuksissa mahdollistaa puun saatavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen, Jari Myllykoski muistuttaa. (Kuva Kari Kuisti)

Kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jari Myllykoski (vas.) ehdottaa yhteismetsien houkuttelevuuden parantamista ratkaisuksi puukaupan ongelmiin. Metsäteollisuus on valittanut puukauppojen takkuavan, kun metsää omistavat kuolinpesät eivät tee riittävästi kauppoja.

Myllykoski viestittää Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevälle, että järjestön esittämä kuolinpesien yksimielisyysvaatimuksen poisto ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

– Perustuslaki estää enemmistöpäätöksiin siirtymisen, mutta sen sijaan kuolinpesiä tulisi kannustaa metsäomaisuuden liittämiseen yhteismetsiin. Tällöin metsät muodostaisivat suurempia kokonaisuuksia ja niitä koskeva päätöksenteko tehostuisi, Myllykoski sanoo.

Suomessa oli vuoden 2017 alussa 386 yhteismetsää ja niihin kuuluu reilut viisi prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

– Metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli vuoden 2014 lopussa vajaa 45 000, ja niiden omistuksessa oli reilu miljoona hehtaaria metsämaata. Potentiaalia yhteismetsien määrän lisäämiseen siis on, Myllykoski sanoo.

Myllykoski on tehnyt viime vuoden keväällä toimenpidealoitteen verokannustimesta, jolla kuolinpesiä kannustettaisiin liittämään metsäomaisuutensa yhteismetsiin.

– Nyt asia on entistä ajankohtaisempi, kun sellun kysyntä maailmalla kasvaa ja metsäteollisuus tarjoaa maahamme investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Hyvä kehitys ei saa kaatua puukaupan ongelmiin, Myllykoski sanoo.

Myllykoski muistuttaa, että yhteismetsät tarjoavat myös mahdollisuuden huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta.

– Metsien hoitaminen isommissa kokonaisuuksissa mahdollistaa puun saatavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen. Yhteismetsän liittämiseen Metso-ohjelmaan tulisi myös olla lisää kannustimia.

Eduskunta hyväksyi tänään 19.12.2017 valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämänkolmikantaisen työryhmän esityksen työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi. Yhtenä tavoitteena oli uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset valtiontaloudelle ovat neutraalit.

Työryhmä valmisteli työttömyysturvaan ns.aktiivimallin, jonka se on arvioinut lisäävän työllisten määrää toivotulla tavalla. Työryhmässä mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet ehdotettuun malliin. Tällä hallituksen esityksellä toteutetaan työryhmän muistiossa työttömyysetuuksiin ehdotetut muutokset. Esityksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Uusien omavastuupäivien tavoitteena on, että työttömät hakeutuisivat aiempaa enemmän myös lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön, millä pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Ehdotettu malli koskisi sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuen saajia.

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestö toteaa esityksen olevan erittäin huono ja vain rankaisevan aktiivisia työnhakijoita. Esitys on mahdotonta toteuttaa tasa-arvoisesti kun työllisyystilanne on näin epätasaisesti jakautunut maassamme. Kohdentumisongelma ei rankaisemalla parane ja vain siirtää ihmisiä tilastosta toiseen, lähinnä toimeentulotuen piiriin. Näin ollen ns.aktiivimalli todellisuudessa vain passivoi ja voi lopullisesti murtaa ja turhauttaa ihmiset tilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti vain ole työtä tarjolla kaikille työttömille. Ns.aktiivimalli myös asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan mm. persoonallisuuden, sosiaalisten kykyjen ja ulkonäön osalta työtä haettaessa. Meillä ei pitäisi olla mahdollista soveltaa mallia, joka jo lähtökohtaisesti asettaa työttömät täysin eriarvoiseen asemaan ja rankaisee, huolimatta siitä kuinka aktiivisesti työtön hakee työtä siinä kuitenkaan onnistumatta. Katsomme, ettei esityksen tavoite 8000 henkilön työllistymiseen tule tällä mallilla täyttymään, eikä lisää miltään osin kohdentumista.

Vetoamme Porin kaupunkiin riittävien aktivointi – ja koulutuspaikkojen määrän turvaamiseksi. Näin porilaiset työttömät saavat mahdollisuuden täyttää laissa vaadittu aktiivisuuskriteeri työttömyysturvan leikkausten välttämiseksi. Toteamme kaupungin jo olevan mukana työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa, joten kannustamme käyttämään kaikki resurssit siihen ja pyrkimään edistämään työllistymistä erilaisin kannustimin, pakotteiden sijaan. Olemme myös erittäin huolissamme työttömyysetuuksien maksajien resursseista vastata työttömyysturvalain muutosten aiheuttamaan lisääntyneeseen työmäärään. Vaadimme työttömyyskassoja ja kelaa varmistamaan riittävät henkilöresurssit muutosvaiheessa sujuvan työttömyysturvan maksatuksen turvaamiseksi.

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön kannanotto 19.12.2017

- Me haluamme, että Suomen turvallisuus rakennetaan pohjoismaisen hyvinvointimallin, YK-järjestelmän, aktiivisen ulkopolitiikan, sotilaallisen liittoutumattomuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen varaan, listasi kansanedustaja Jari Myllykoski puhuessaan Satakunnan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa Porissa.

Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke eli sote toteutuu hallituksen suunnittelemassa muodossa ja laajuudessa, moni asia muuttuu suomalaisessa kunnallishallinnossa. Muutosta täydentää maakuntahallinnon tuntuva vahvistuminen. Vaikka ihan kaikkia tehtäviä ei kunnilta viedäkään, niin tulossa olevat ratkaisut vaikuttavat kuitenkin niiden kykyyn huolehtia palvelutuotannostaan.

Satakunnan Vasemmistoliiton sunnuntaina 3.12. Ruosniemen Koitossa Porissa pidetty syyspiirikokous oli huolissaan kuntien tulevaisuudesta. Valtiovalta unohtaa kunnille jäävien palvelujen tärkeyden, kun se maan hallituksen johdolla keskittyy pelkästään soteen ja maakuntamuutoksiin. Tulevaisuudessa kunnilla on nykyistä huomattavasti vähemmän taloudellisia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen. Se tulee lisäämään kuntien hoitamien palvelujen yksityistämistä.

– Satakunnan Vasemmistoliiton piirikokous muistuttaa soten kolmesta päätavoitteesta: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen sekä yhteiskunnalta ja kansalaisilta perittävien kustannusten pienentäminen, lausuu piirikokous kannanotossaan.

Kannanotossa nostetaan esiin myös päähallituspuolueiden, keskustan ja kokoomuksen, omat ideologiset tavoitteet, joiden esille tuomisessa erityisesti kokoomus on kunnostautunut. Jos huonosti käy, markkinatalouslähtöinen valinnanvapaus johtaa yksityisten palvelutuottajien keskittymiseen. Se taas on huono uutinen harvaan asutulle maaseudulle.

– Satakunnan Vasemmistoliitto vaatii maan hallitusta hylkäämään puoluepoliittiset tavoitteet: palvelujen yksityistäminen, maakunnallinen vallantavoittelu ja monikansallisten pörssiyhtiöiden voittojen varmistaminen, piirikokous linjasi.

Piirikokouksen toisessa kannanotossa annetaan täysi tuki Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaalle Merja Kyllöselle, jonka aitoina aiheina ovat ilmastonmuutos ja turvallisuuskäsitys, joka ei ole vain valtioiden välistä sotilaallista uhkaa, vaan paljon laajempia kokonaisuuksia. Kyllönen pitää tärkeinä myös yhteiskunnan eriarvoistumisen pysäyttämistä, kansalaisten syrjäytymisen estämistä ja yhteiskunnallista arvokeskustelua.

Satakunta nousussa

Suomen talouden kohennut tilanne alkaa näkyä ja vaikuttaa myös vientiteollisuudestaan tunnetussa Satakunnassa. Poliittisen tilannekatsauksen piirikokoukselle pitäneen kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan Satakunta pärjää hyvin asukasmäärältään samankokoisten vientiä harjoittavien maakuntien joukossa.

– Satakunnassa näyttää tällä hetkellä olevan hyvä vire päällä. Teollisuudella ja elinkeinoelämällä on käynnissä olevia investointeja 1,3 miljardin euron edestä, mutta ei meillä tällä vielä työvoimapulaa ole, muistutti Myllykoski.

Bisnesajattelu sopii monelle elämän alueelle, mutta ei sentään ihan joka paikkaan. Sille ei ole tilaa perusopetuksessa, mutta varhaiskasvatukseen sillä on kova hinku. Yksityisiä pieniä päiväkoteja löytyy eri puolilta maata, mutta ei niitä bisnesmielessä ole perustettu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

– Nyt voimme jo puhua päiväkotibisneksestä, kun isot, suuria voittoja tavoittelevat ketjut valtaavat vauhdilla alaa. Yksityistä päiväkotia tarjotaan monissa kunnissa lääkkeeksi liian vähillä resursseilla toimivaan julkiseen päivähoitoon. Tilanteesta tarvitaan nyt kunnollinen periaatekeskustelu, Myllykoski vaati.

Hän esittikin mietittäväksi valtakunnallista lainsäädäntöä, joka kieltäisi voitontavoittelun varhaiskasvatuksessa. Kun voitontavoittelu on kielletty lasten perusopetuksessa, niin miksi se pitäisi sallia vielä pienempien lasten varhaiskasvatuksessa?

Piirikokouksen henkilövalinnat

Satakunnan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa valittiin piirijärjestön puheenjohtajisto ja piirihallitus vuodeksi 2018.

Puheenjohtajana jatkaa Petri Salminen, Eurasta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jo vuosia puheenjohtajistoon kuulunut Tapio Ailasmaa Raumalta ja toiseksi uudeksi varapuheenjohtajaksi Oili Heino Porista.

Uuteen piirihallitukseen valittiin Mikko Kaunisto Huittisista, Kari Henttinen Harjavallasta, Jesse-Matias Rosholm Kankaanpäästä, Harri Hursti Ulvilasta, Miikka Rantanen Raumalta, Mervi Viinamäki Nakkilasta, Ritva Juutilainen Kokemäeltä, Mika Aho Porista, Sirpa Muurinen Porista, Jelena Kiilholma Porista ja Daniel Krautsuk Porista.

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Asko Salminen Harjavallasta, Jaana Viitakoski Ulvilasta, Jouni Lehto Raumalta, Olli Nurmi Kokemäeltä ja Teuvo-Jukka Urho Porista.

Kokouksessa luovutettiin harjavaltalaiselle Leila Mäkiselle Vasemmistoliiton kultainen ansiomerkki. Merkin luovuttivat piirijärjestön puheenjohtaja Petri Salminen (oik.) ja toiminnanjohtaja Raimo Nieminen. Pahvi-Merja (Kyllönen) seurasi tapahtumaa taustalla.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen puolesta tehdään töitä Eetunaukiolla 27.1. klo 11-13.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen käynnisti kampanjansa viikonloppuna Helsingissä. Samana viikonloppuna oli koolla myös Vasemmistoliiton puoluevaltuusto, jossa Kyllönen kävi pitämässä linjapuheensa.

Puheessaan hän korosti yhteiskunnallisen turvallisuuden tärkeyttä, joka koostuu monesta eri osatekijästä. Suomea ollaan ajamassa Natoon, mutta todellisuudessa se ei ole mikään ratkaisu. Järkevään ja turvallisuutta lisäävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tarvitaan huomattavasti Natoa monipuolisemmat eväät.

– Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu. Se mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä. Sotilaallinen liittoutumattomuus parantaa myös Suomen mahdollisuuksia pysyä puolueettomana kriisiaikana, Kyllönen paalutti.

Hänen mukaansa kansallisesta turvallisuudesta puhuttaessa pitää puhua kaikista turvallisuuteen liittyvistä uhista. Ja niitähän riittää. Yksi suurimmista uhista liittyy ilmastonmuutokseen, jonka haitalliset vaikutukset alkavat olla jo nähtävillä eri puolilla maailmaa. Kun ympäröivä luonto muuttuu ihmisille elinkelvottomaksi, se merkitsee aina jonkinasteista ekokatastrofia. Sota ja aseelliset konfliktit tekevät ihmisistä pakolaisia, mutta niin tekee ruuan loppuminen.

Merja Kyllönen korosti erityisesti eriarvoistumisen kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntarauhalle. Parhaiten se turvataan, kun kaikista pidetään huolta.

– Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, sivistää, kouluttaa, hoitaa ja antaa mahdollisuuden elämään, on myös kansalaisilleen puolustamisen arvoinen. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on yksinkertaisesti tärkein keinomme taata yhteiskuntarauha. Väitän, että turvallista yhteiskuntaa rakennetaan edelleen parhaiten poistamalla syrjintää, pienentämällä tuloeroja ja varmistamalla yleisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen 18.11.2017 Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa pitämä puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/merjakyllonen-puoluevaltuusto/

 

”Brunni” ja muita teollisia muutoksia Wähä-Rauman ja Tuorsniemen elämään 1800-luvulla. Simo Järvinen kertoo minkälaiset muutokset tulivat muuttamaan maatalousvaltaisen alueen elinoloja.

Tilaisuus järjestetään Salinin tiloissa tiistaina 14.11.2017 kello 18 osoitteessa Nortamonkatu 3, Pori. Tilaisuuden järjestää Salinin Selskappi–Työväenhistorian Seura ry. Kahvitus.

Ympäristöasiat työllistävät virastoa ja lautakuntaa.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan kokous 11.10. oli keskusteleva mutta maltillinen. Puolentoistakymmentä asiakohtaa nuijittiin läpi pääasiassa hyvin valmisteltuina ja todettavina.

Ainoat enemmän keskustelua aiheuttaneet pykälät olivat kaupungin töihinottopolitiikka sekä tuulivoimaloiden mahdollinen haittaavuus ja asukkaiden kannanoton vaikutukset päätökseen.

Palkkausasia tuli esille kaupungineläinlääkärin tehtävän täytöstä pieneläinlääkärillä. Keskustelua aiheutti se, että Porin pitäisi laajemmin ottaa huomioon työllisyysnäkökohdat ja pätevimmän palkkaaminen tehtäviin. On käynyt melko usein niin, että kun valtuusto on päättänyt henkilön palkkaamisesta, tämä ei otakaan tehtävää vastaan.

Työhalukkaat testaavat mahdollisuuksiaan lähettämällä hakemuksia eri paikkoihin. Tämä on laillista ja hyväksyttävää. Siksi ei pidä loukkaantua, vaikka Porin kaupunki ei olisikaan lopulta kaikkien mielestä niin vetovoimainen.

Keskustelua aiheutti lisäksi erityisesti se, että palkkakustannukset hirvittävät. Vasemmistoliiton uusi päättäjä Kristiina Suutari käytti puheenvuoron. Puheenvuorossaan Suutari korosti, että pätevän isompipalkkaisen töihin otto tulee ajan mittaan halvemmaksi kuin pätemättömän halvemmalla saatavan. Keskustelun kirvoitti pieneläinlääkärin viran täyttäminen.

Tuulipuisto Ahlaisten Lammissa aiheutti myös keskustelua. Kiusallisinta päätöskohdassa oli se, että aiheesta tehdyn selvityksen mukaan voimalasta ei aiheudu haittaa.

Selvityksen tekijästä tai hänen perusteistaan ei kuitenkaan lautakunnalle ollut antaa tietoa, mikä tietysti harmitti päättäjiä.

Kristiina, teksti ja kuva