Nollatuntisopimuksen kieltävä kansalaisaloite eduskunnassa
Eduskunta käsittelee tänään kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on kieltää nollatuntisopimukset. Alle 18 tunnin viikoittaisen työajan takaavia työsopimuksia saisi tehdä vain työntekijän suostumuksella. Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen kannattaa kansalaisaloitteen tavoitteita lämpimästi. Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksella työskenteli vuonna 2014 noin 83 000 suomalaista. Enemmistö heistä, eli 57 prosenttia on naisia ja valtaosa, eli 65 prosenttia alle 30-vuotiaita. Monesti nollatuntisopimuksia perustellaan sillä, että niiden kautta nuoret pääsevät kiinni työelämään.
– En ole ikinä ymmärtänyt perustetta, miksi nuorten pitäisi kestää työelämän epävarmuutta vanhempia ikäluokkia paremmin. Suomalaiset nuoret muuttavat pois kotoa varhain. Työelämän epävarmuus vaikeuttaa nuorten itsenäistymistä. Nuoret maksavat laskuja siinä missä vanhemmatkin, Katja Hänninen toteaa.
Pahimmillaan toimeentulon epävarmuus aiheuttaa syrjäytymistä. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten elämälle. Nollatuntisopimusten väitetään sopivan nuorille myös siksi, että monet nuoret ovat päätoimisia opiskelijoita.
– Opiskelijat ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Kaikkien vanhemmilla ei ole varaa maksaa omilleen muuttaneen lapsensa vuokraa silloin, kun lapsen työtunnit eivät riitäkään. Lisäksi monella opiskelijalla on jo lapsia. Miten opiskelun ja perheen yhteensovittaminen onnistuu, jos toimeentulosta ei ole minkäänlaista varmuutta? Katja Hänninen kysyy.
Opiskelijateivät ole kuitenkaan suurin ryhmä nollatuntisopimuksella työskentelevistä. Yli puolet nollatuntisopimuksella työskentelevistä pitää ansiotyötä pääasiallisena toimintanaan. He tekevät myös paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, sillä Tilastokeskuksen mukaan peräti 37 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä haluaisi lisätunteja. Tämä kertoo siitä, että nollatuntisopimukset aiheuttavat monissa perheissä vaikeita toimeentulo-ongelmia ja suoranaista köyhyyttä.
– Monet nollatuntisopimuksia kannattavat ovat sitä mieltä, että parempi vähän töitä kuin ei töitä ollenkaan. Olisiko heillä pokkaa mennä sanomaan näin kolmen lapsen yksinhuoltajalle, joka miettii, tarjoaako työnantaja ensi kuussa tarpeeksi työtunteja, jotta vuokra saadaan maksettua ja lapsille ruokaa? Katja Hänninen kysyy.
Osa työnantajista haluaa pitää kiinni nollatuntisopimuksista työelämän joustojen nimissä. Ei ole kuitenkaan kenenkään etu, että työelämän epävarmuus kasvaa. Nollatuntisopimuksella työskentelevillä ei ole minkäänlaista turvaa esimerkiksi tilanteissa, joissa he joutuvat pitkälle sairauslomalle,
– Työntekijä, joka saa koko ajan olla huolissaan toimeentulonsa riittävyydestä, ei ole motivoitunut ja tehokas. Työelämään saadaan joustoja paremmin ihmisten perustoimeentulo turvaamalla. Tähän auttavat vakaat työsuhteet ja esimerkiksi perustulon kehittäminen, Katja Hänninen sanoo.