Oppi suksien voitelusta kiinnosti

Veli Salsolan vetämä hiihtosuksien voitelukurssi kiinnosti erityisesti miehiä, sillä naisia saapui paikalle vain kaksi ja nuorisoa ei asia kiinnostanut, mutta pari lasta sentään oli paikalla. Järjestelyistä vastasi Teljän Nousu yhdessä TUL:n Satakunnan pirin hiihtojaoston kanssa. Pitkäjärven jäähallin kahvio oli pelissä mukana tarjoten osallistujille kahvit. Myös Kokemäen urheiluliikkeen Sportian eläkkeelle siirtynyt omistaja Kari Välkkynen oli paikalla mukanaan hiihtovälineitä ja voi-teitakin.

Salsola kertoi, että uusia suksia on tullut lisää markkinoille ja niiden voitelussa on löydetty erilaisia uudistuneita keinoja. Salsola esitteli enemmän perinteisten suksien voitelua, mutta kertoi myös luistelusuksien voitelusta, valinnasta ja ominaisuuksista.
Perinteisen tyylin suksissa on tärkeää pohjustaa sukset hyvin. Keskikohtaan noin 25 – 35 senttiä siteestä kärkeen päin ja taaksepäin kantalapun etureunaan on varsinainen pitoalue, joka pitää ensin karhentaa satasen santapaperilla. Pitoalueelle laitetaan ensin pohjavoide ja sen päälle 4 – 6 kerrosta pitovoidetta. Suksissa on hyvä olla merkinnät pitoalueesta. Varsinainen luistovoide laitetaan suksien kärki- ja kantaosaan mieluimmin käsin ja/tai korkilla silittäen.  Sen jälkeen tämä alue siklataan ja lopuksi harjataan mieluimmin messinkiharjalla. Viimeistelynä tehdään uritus kelin mukaan. Kylmällä säällä pienempi ja lämpimällä säällä syvempi. Luistovoide, kuten urituskin, tehdään sään, hiihtäjän ja suksien mukaan.

Lumen koostumus tärkeää

Usein tuijotetaan liikaa lämpötilaan. Tärkeämpää on lumen koostumus suksien voitelussa. On siir-rytty yhä enemmän ns. kylmävoiteluun, jossa voidetta ei kuumenneta raudalla, vaan levitetään käsin ja korkilla. Olosuhteiden ja suksien mukaan voiteet toki voiteluraudalla vieläkin levitetään suksien pohjaan. Tärkeää on välillä puhdistaa suksien pohjat eikä vaan yhä uudelleen rasvata. Välillä pelkkä harjauskin riittää hiihdon jälkeen, eikä joka kerta tarvitse erikseen voidella. Voideltujen suksien luisto kestää hyvin noin 20 kilometrin hiihdon. Säästä ja kelistä riippuen pidempäänkin.

Talven jälkeen

Kesäsäilytyksessä pitää levittämättömät ja tasoittamattomat voiteet jättää suksien pohjaan. Näin pohjat säilyvät talvea odotellessa parempina. Salsola kertoi, että kilpahiihtäjille voidellaan usein liian monia suksipareja ja on valinnan vaikeus millä kilpaillaan. Useimmiten 3 – 6 erilaista suksi-paria riittää huipuillekin ja kisavoiteluun ei kannata voidella yli kymmentä erilaista paria.

Voitelemattomat

Voitelemattomina mainostettuja suksia on monia erilaisia, mutta toimivat lähinnä pakkaskeleillä, totesi Salsola. Näitäkin suksia pitää voidella jos haluaa niiden toimivan hyvin. Suksien valinnassa ei kannata ostaa liian jäykkiä, sillä niitä on hankala saada pitämään. Tavalliselle kuntoilijalle riittää hyvin n.s. yleissuksi. Suksien pohjamateriaaleissa on monia erilaisia ratkaisuja. Löytyy jopa niin kovia pintoja, että niillä voi hiihtää lähes kivien yli ilman, että pohjat rikkoutuvat.
Kunnolliset työvälineet kannattaa hankkia, jos vähänkin enemmän hiihtoa harrastaa. Voiteissa on siirrytty yhä enemmän fluoripitoisuuksin, mutta tavallisillakin voiteilla kuntoilija saa sukset kohtuulliseen kuntoon. Mitä enemmän voiteissa on fluoria sitä hintavampia ne ovat.

Paikalla ollut piirin hiihtojaoston jäsen Simo Suomi