16. joulukuuta 2017

- Me haluamme, että Suomen turvallisuus rakennetaan pohjoismaisen hyvinvointimallin, YK-järjestelmän, aktiivisen ulkopolitiikan, sotilaallisen liittoutumattomuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen varaan, listasi kansanedustaja Jari Myllykoski puhuessaan Satakunnan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa Porissa.

Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke eli sote toteutuu hallituksen suunnittelemassa muodossa ja laajuudessa, moni asia muuttuu suomalaisessa kunnallishallinnossa. Muutosta täydentää maakuntahallinnon tuntuva vahvistuminen. Vaikka ihan kaikkia tehtäviä ei kunnilta viedäkään, niin tulossa olevat ratkaisut vaikuttavat kuitenkin niiden kykyyn huolehtia palvelutuotannostaan.

Satakunnan Vasemmistoliiton sunnuntaina 3.12. Ruosniemen Koitossa Porissa pidetty syyspiirikokous oli huolissaan kuntien tulevaisuudesta. Valtiovalta unohtaa kunnille jäävien palvelujen tärkeyden, kun se maan hallituksen johdolla keskittyy pelkästään soteen ja maakuntamuutoksiin. Tulevaisuudessa kunnilla on nykyistä huomattavasti vähemmän taloudellisia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen. Se tulee lisäämään kuntien hoitamien palvelujen yksityistämistä.

– Satakunnan Vasemmistoliiton piirikokous muistuttaa soten kolmesta päätavoitteesta: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen sekä yhteiskunnalta ja kansalaisilta perittävien kustannusten pienentäminen, lausuu piirikokous kannanotossaan.

Kannanotossa nostetaan esiin myös päähallituspuolueiden, keskustan ja kokoomuksen, omat ideologiset tavoitteet, joiden esille tuomisessa erityisesti kokoomus on kunnostautunut. Jos huonosti käy, markkinatalouslähtöinen valinnanvapaus johtaa yksityisten palvelutuottajien keskittymiseen. Se taas on huono uutinen harvaan asutulle maaseudulle.

– Satakunnan Vasemmistoliitto vaatii maan hallitusta hylkäämään puoluepoliittiset tavoitteet: palvelujen yksityistäminen, maakunnallinen vallantavoittelu ja monikansallisten pörssiyhtiöiden voittojen varmistaminen, piirikokous linjasi.

Piirikokouksen toisessa kannanotossa annetaan täysi tuki Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaalle Merja Kyllöselle, jonka aitoina aiheina ovat ilmastonmuutos ja turvallisuuskäsitys, joka ei ole vain valtioiden välistä sotilaallista uhkaa, vaan paljon laajempia kokonaisuuksia. Kyllönen pitää tärkeinä myös yhteiskunnan eriarvoistumisen pysäyttämistä, kansalaisten syrjäytymisen estämistä ja yhteiskunnallista arvokeskustelua.

Satakunta nousussa

Suomen talouden kohennut tilanne alkaa näkyä ja vaikuttaa myös vientiteollisuudestaan tunnetussa Satakunnassa. Poliittisen tilannekatsauksen piirikokoukselle pitäneen kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan Satakunta pärjää hyvin asukasmäärältään samankokoisten vientiä harjoittavien maakuntien joukossa.

– Satakunnassa näyttää tällä hetkellä olevan hyvä vire päällä. Teollisuudella ja elinkeinoelämällä on käynnissä olevia investointeja 1,3 miljardin euron edestä, mutta ei meillä tällä vielä työvoimapulaa ole, muistutti Myllykoski.

Bisnesajattelu sopii monelle elämän alueelle, mutta ei sentään ihan joka paikkaan. Sille ei ole tilaa perusopetuksessa, mutta varhaiskasvatukseen sillä on kova hinku. Yksityisiä pieniä päiväkoteja löytyy eri puolilta maata, mutta ei niitä bisnesmielessä ole perustettu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

– Nyt voimme jo puhua päiväkotibisneksestä, kun isot, suuria voittoja tavoittelevat ketjut valtaavat vauhdilla alaa. Yksityistä päiväkotia tarjotaan monissa kunnissa lääkkeeksi liian vähillä resursseilla toimivaan julkiseen päivähoitoon. Tilanteesta tarvitaan nyt kunnollinen periaatekeskustelu, Myllykoski vaati.

Hän esittikin mietittäväksi valtakunnallista lainsäädäntöä, joka kieltäisi voitontavoittelun varhaiskasvatuksessa. Kun voitontavoittelu on kielletty lasten perusopetuksessa, niin miksi se pitäisi sallia vielä pienempien lasten varhaiskasvatuksessa?

Piirikokouksen henkilövalinnat

Satakunnan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa valittiin piirijärjestön puheenjohtajisto ja piirihallitus vuodeksi 2018.

Puheenjohtajana jatkaa Petri Salminen, Eurasta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jo vuosia puheenjohtajistoon kuulunut Tapio Ailasmaa Raumalta ja toiseksi uudeksi varapuheenjohtajaksi Oili Heino Porista.

Uuteen piirihallitukseen valittiin Mikko Kaunisto Huittisista, Kari Henttinen Harjavallasta, Jesse-Matias Rosholm Kankaanpäästä, Harri Hursti Ulvilasta, Miikka Rantanen Raumalta, Mervi Viinamäki Nakkilasta, Ritva Juutilainen Kokemäeltä, Mika Aho Porista, Sirpa Muurinen Porista, Jelena Kiilholma Porista ja Daniel Krautsuk Porista.

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Asko Salminen Harjavallasta, Jaana Viitakoski Ulvilasta, Jouni Lehto Raumalta, Olli Nurmi Kokemäeltä ja Teuvo-Jukka Urho Porista.

Kokouksessa luovutettiin harjavaltalaiselle Leila Mäkiselle Vasemmistoliiton kultainen ansiomerkki. Merkin luovuttivat piirijärjestön puheenjohtaja Petri Salminen (oik.) ja toiminnanjohtaja Raimo Nieminen. Pahvi-Merja (Kyllönen) seurasi tapahtumaa taustalla.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen kiertää maata ahkerasti ensi vuoden tammikuussa.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen käynnisti kampanjansa viikonloppuna Helsingissä. Samana viikonloppuna oli koolla myös Vasemmistoliiton puoluevaltuusto, jossa Kyllönen kävi pitämässä linjapuheensa.

Puheessaan hän korosti yhteiskunnallisen turvallisuuden tärkeyttä, joka koostuu monesta eri osatekijästä. Suomea ollaan ajamassa Natoon, mutta todellisuudessa se ei ole mikään ratkaisu. Järkevään ja turvallisuutta lisäävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tarvitaan huomattavasti Natoa monipuolisemmat eväät.

– Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu. Se mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä. Sotilaallinen liittoutumattomuus parantaa myös Suomen mahdollisuuksia pysyä puolueettomana kriisiaikana, Kyllönen paalutti.

Hänen mukaansa kansallisesta turvallisuudesta puhuttaessa pitää puhua kaikista turvallisuuteen liittyvistä uhista. Ja niitähän riittää. Yksi suurimmista uhista liittyy ilmastonmuutokseen, jonka haitalliset vaikutukset alkavat olla jo nähtävillä eri puolilla maailmaa. Kun ympäröivä luonto muuttuu ihmisille elinkelvottomaksi, se merkitsee aina jonkinasteista ekokatastrofia. Sota ja aseelliset konfliktit tekevät ihmisistä pakolaisia, mutta niin tekee ruuan loppuminen.

Merja Kyllönen korosti erityisesti eriarvoistumisen kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntarauhalle. Parhaiten se turvataan, kun kaikista pidetään huolta.

– Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, sivistää, kouluttaa, hoitaa ja antaa mahdollisuuden elämään, on myös kansalaisilleen puolustamisen arvoinen. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on yksinkertaisesti tärkein keinomme taata yhteiskuntarauha. Väitän, että turvallista yhteiskuntaa rakennetaan edelleen parhaiten poistamalla syrjintää, pienentämällä tuloeroja ja varmistamalla yleisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen 18.11.2017 Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa pitämä puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/merjakyllonen-puoluevaltuusto/

 

”Brunni” ja muita teollisia muutoksia Wähä-Rauman ja Tuorsniemen elämään 1800-luvulla. Simo Järvinen kertoo minkälaiset muutokset tulivat muuttamaan maatalousvaltaisen alueen elinoloja.

Tilaisuus järjestetään Salinin tiloissa tiistaina 14.11.2017 kello 18 osoitteessa Nortamonkatu 3, Pori. Tilaisuuden järjestää Salinin Selskappi–Työväenhistorian Seura ry. Kahvitus.

Ympäristöasiat työllistävät virastoa ja lautakuntaa.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan kokous 11.10. oli keskusteleva mutta maltillinen. Puolentoistakymmentä asiakohtaa nuijittiin läpi pääasiassa hyvin valmisteltuina ja todettavina.

Ainoat enemmän keskustelua aiheuttaneet pykälät olivat kaupungin töihinottopolitiikka sekä tuulivoimaloiden mahdollinen haittaavuus ja asukkaiden kannanoton vaikutukset päätökseen.

Palkkausasia tuli esille kaupungineläinlääkärin tehtävän täytöstä pieneläinlääkärillä. Keskustelua aiheutti se, että Porin pitäisi laajemmin ottaa huomioon työllisyysnäkökohdat ja pätevimmän palkkaaminen tehtäviin. On käynyt melko usein niin, että kun valtuusto on päättänyt henkilön palkkaamisesta, tämä ei otakaan tehtävää vastaan.

Työhalukkaat testaavat mahdollisuuksiaan lähettämällä hakemuksia eri paikkoihin. Tämä on laillista ja hyväksyttävää. Siksi ei pidä loukkaantua, vaikka Porin kaupunki ei olisikaan lopulta kaikkien mielestä niin vetovoimainen.

Keskustelua aiheutti lisäksi erityisesti se, että palkkakustannukset hirvittävät. Vasemmistoliiton uusi päättäjä Kristiina Suutari käytti puheenvuoron. Puheenvuorossaan Suutari korosti, että pätevän isompipalkkaisen töihin otto tulee ajan mittaan halvemmaksi kuin pätemättömän halvemmalla saatavan. Keskustelun kirvoitti pieneläinlääkärin viran täyttäminen.

Tuulipuisto Ahlaisten Lammissa aiheutti myös keskustelua. Kiusallisinta päätöskohdassa oli se, että aiheesta tehdyn selvityksen mukaan voimalasta ei aiheudu haittaa.

Selvityksen tekijästä tai hänen perusteistaan ei kuitenkaan lautakunnalle ollut antaa tietoa, mikä tietysti harmitti päättäjiä.

Kristiina, teksti ja kuva

Porilaisessa katu- ja kuppilakeskustelussa on hieman ihmetelty Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kesken syntynyttä sopimusta vetäytyä Pori-sopimuksen valmistelusta. Eniten on kummasteltu kokoomuslaisten irtiottoa. Edellisellä valtuuskaudella juuri he olivat sopimuksen vankkumattomia kannattajia. Kevään kuntavaaleissa kärsitty tappio sapettaa ilmeisesti vieläkin. Myös Kokoomuksen ja SDP:n perinteinen yhteistyö näyttää saaneen uudenlaisia kolhuja.

Pori-sopimuksesta irtaantumisen syyksi Kokoomus ilmoitti hitaasti edenneet sopimusneuvottelut. Se todellinen syy on kuitenkin Kokoomuksen tavaramerkiksi tullut kielteinen suhtautuminen kunnallisveron korottamiseen. Sen mukainen päätös olisi pitänyt tehdä jo tässä vaiheessa valtuustokautta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän vetäjän Ismo Läntisen mukaan (Yle Pori 5.10.) he saivat Kokoomukselta haluamansa. Tällä hän ilmeisesti viittaa humanitaarisen maahanmuuton Porin kaupungille tuomiin kustannuksiin. Valtakunnan tasolla Kokoomus suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon, mutta Porissa puolue alistuu perussuomalaisten vieraskammoon.

– Yhteisissä neuvotteluissa tätä ei kuitenkaan ole uskallettu tuoda keskusteluun. Koko operaatio vaikuttaa pelkältä huomionhakuiselta julkisuustempulta, sanoo Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Raisa Ranta.

Pori-sopimuksesta neuvotteleva valtuuston selkeä enemmistö jatkaa kaikkien ryhmien kesken sovitun mukaisesti Pori-sopimuksen työstämistä. Tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila Porin kehittämisestä kaikkien porilaisten ja kaupungin tulevaisuuden parhaaksi valtuustokaudella 2017 – 2021.
– Neuvoteltavana oleva Pori-sopimus ei näin ollen ole pelkkä poliittinen julistus, vaan muodostaa yhdessä Porin kaupunkistrategian kanssa kaupunginvaltuuston keskeisen johtamisen välineen. Nämä molemmat tulevat ohjaamaan vuosittain talouden ja toiminnan suunnittelua, korostavat Sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton, Vihreiden, Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Sinisen tulevaisuuden valtuustoryhmät yhteisessä tiedotteessaan.

Kari Kuisti, teksti
toimitus@satakunnantyo.fi

Vasemmistoliiton kansanedustajat Anna Kontula ja Jari Myllykoski vaativat yleishyödyllisten järjestöjen aseman turvaamista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Kansanedustajat pelkäävät, että jos sote- ja maakuntauudistus tehdään kiirehtien markkinaehtoisuus edellä, johtaa se julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön vaarantumiseen.

– Järjestöjen rooli päihde- ja mielenterveysongelmaisten, asunnottomien, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden palveluissa on suuri. Tämän hyvän työn jatkuvuuden turvaamisen on oltava sote-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita, Myllykoski sanoo.

Kansanedustajat muistuttavat, että suurimmassa osassa EU-maita tällaiset sosiaalipalvelut on rajattu markkinaehtoisen palvelutuotannon ulkopuolelle. Näin on syytä toimia myös Suomessa.

– Paljon tukea tarvitsevan henkilön monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole vain lääkärissä käymistä. Se pitää tiedostaa, jos halutaan tukea avun tarpeessa olevaa, Kontula toteaa.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapausmalli joutui kesällä ongelmiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, minkä seurauksena uudistuksen toteutusta lykättiin. Uusi lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan ensi vuoden keväällä ja maakuntamalli ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta.

– Aikataulu on edelleen liian kireä, jos uudistus aiotaan toteuttaa näin laajana. Varsinkin erityistä tukea tarvitsevien sosiaalipalvelujen uudistamisessa tulisi edetä ilman liiallista kiirettä, jotta organisaatiot eivät heikennä palveluiden toimivuutta, Myllykoski sanoo.

Kansanedustajat vierailivat lauantaina Porissa päihdepalveluita tuottavassa ja asunnottomia auttavassa Sininauha-säätiössä osana Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Hyvinvoinnin tulevaisuus -kampanjaa. Kampanjan aikana kansanedustajat kiertävät ympäri Suomen keskustelemassa hyvinvoinnin tulevaisuudesta.

Toiminnanjohtaja Johanna Huhtala (toinen vas.) esitteli Porin Sininauhan tiloja Jari Myllykoskelle, Leila Mäkiselle, Anna Kontulalle ja Oili Heinolle.

Porin Sininauha-niminen yhdistys on toiminut vuosikymmeniä, mutta suurelle osalle keskiluokkaisen turvallista elämää eläville kaupunkilaisille se on jäänyt vieraaksi. Heillähän ovat perusasiat yleensä kunnossa. On toimeentulo, asunto, osoite ja postilaatikko. Kun nämä ihmiseltä puuttuvat, hän jää paljosta paitsi. Siitä saattaa seurata ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Vasemmistoliiton kaksi kiireistä kansaedustajaa, Jari Myllykoski Nakkilasta ja Anna Kontula Tampereelta, piipahtivat tutustumassa Porin Sininauha ry:n toimintaan. Yhdistyksen toimintaa ohjaa vakaa ja tinkimätön käsitys asunnon välttämättömyydestä: jokaisella on oikeus omaan kotiin.

Kaikkien osalta tuo oikeus ei syystä tai toisesta toteudu. Joku saattaa selvitä asumiseen liittyvistä ongelmistaan ihan itsekin, eivät kuitenkaan kaikki. Pahoihin päihdeongelmiin vajonneet ja jatkuvaan ulosottokierteeseen ajautuneet kanssaihmiset eivät vapailta markkinoilta asuntoa omin voimin löydä.

– Me autamme huonossa asemassa olevia eli niitä, jotka eivät muuten pärjää, tiivisti toiminnanjohtaja Johanna Huhtala Porin Sininauhan toiminta-ajatuksen.

Huono-osaisuus näyttää myös jatkuvan hyvinvoivassa Porissa ja muualla Satakunnassa. Siitä kertoo Sininauhan kolmen viime vuoden aikana toimintaansa tekemät lisäys-, laajennus- ja kehittämispanostukset. Huhtala näkeekin kaikin puolin järkevänä satsata yhteiskunnan varoja juuri siihen 10 prosenttiin väestöstä, joka aiheuttaa 90 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista.

Päihteetöntä asumista

Porin Sininauhalla on 23 asunnon päihteetön asumisyksikkö. Vielä kohtuullisessa kunnossa olevat päihdekuntoutujat asuvat yksikössä tietyn ajan. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen elämänhallinnan kohentumisen myötä heistä jokainen muuttaa omaan asuntoonsa.

Anna Kontulaa (oik.) kiinnosti naisten pärjääminen Porin Sininauhan asumisyksikön miesvaltaisessa maailmassa. Johanna Huhtalan mukaan heillä on asunut vähän naisia. Parhaimmillaan heitä on ollut 23:sta viisi, tällä hetkellä vain yksi. Ensisuojassa joitakin naisia kyllä käy.

Huhtalan mukaan Suomessa näyttäisi vahvistuvan Asunto ensin -suuntaus. Käytännössä se tarkoittaa merkittävää periaatteellista muutosta suhtautumisessa alkoholiin. Ryypiskely sallitaan myös siellä, missä se ennen oli kielletty. Huhtala pitää suunnanmuutosta huolestuttavana.

– Asunto ensin on hyvä malli, mutta jos kaikissa asunnoissa saa juoda, se ei ole hyvä. Siksi pitääkin olla tarjolla molempia asuntovaihtoehtoja. Myös sellaisia, joissa ei saa juoda.

Huhtala kertoi koviakin päihteitä käyttävistä ihmisistä, jotka ovat hakeneet ongelmiinsa apua Sininauhasta. Tulivat sinne, jossa olemiselle pannaan rajat ja kontrolli pelaa. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi ketään ei ole tarvinnut heittää asumisyksiköstä ulos päihteiden käytön takia. Puhuttelu, varoitukset ja asukkaiden omavalvonta ovat yllättävät tehokkaita keinoja pitämään yllä asumisyksikön arkea.

– Jos täällä sortuu päihteisiin, hänet ohjataan ensisuojaan eli meidän märkään päähän.

Vaikka Sininauhan asiakkaista valtaosa on Porista ja sen lähiympäristöstä, yhdistyksen palvelut ovat tarjolla kaikille satakuntalaisille. Asumisyksikön ja ensisuojan lisäksi Sininauha tarjoaa muun muassa päihteetöntä päivätoimintaa, työllistämistä ja kouluttamista, etsivää nuorisotyötä ja Valo-valmennusta.

Lisätietoja Porin Sininauhan toiminnasta löytyy osoitteesta www.porinsininauha.fi

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Finnwatch paljastaa tuoreessa raportissaan, että Suomen kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin. Finnwatch pitää lähes viidennestä sijoituksista Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisena.

Finnwatchin raportti listaa 256 yritystä, joihin Suomen kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu erilaisten rahastojen ja rahoituslaitosten kautta. Varojen sijoittamisesta vastaava kehitysrahoitusyhtiö Finnfund Oy on aiemmin kieltäytynyt antamasta tietoja julkisuuteen liike- ja pankkisalaisuuksiin vedoten.

Ongelmallisten toimialojen lisäksi kehitysyhteistyörahaa on sijoitettu useisiin yrityksiin, joiden palvelut on suunnattu kehitysmaiden tai länsimaiden rikkaalle väestölle.

– Rahastot ovat sijoittaneet yrityksiin, jotka esimerkiksi maahantuovat länsimaisia koruja ja hajuvesiä, rakennuttavat luksustaloja, tarjoavat sisustussuunnittelua tai pyörittävät kuntosaleja. On vaikeaa nähdä miksi tällaista toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Raportissa listatuista Finnfundin rahastojen sijoituskohteista 36 prosenttia toimii suhteellisen rikkaissa ylempien tuloluokkien maissa. Vain noin 16 prosentissa tapauksista sijoituskohteen pääasiallinen toiminta tapahtuu köyhimmissä tai kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.

– Niin Finnfund kuin ulkoministeriö ovat perustelleet rahastosijoituksia sillä, että niiden avulla rahaa kanavoidaan kaikkein köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, kun katsotaan Finnwatchin listaamia rahoituksen kohteena olevien yritysten toimintamaita, Vartiala toteaa.

Kourallinen sijoituskohteita sijaitsee kaikkein korkeimman tuloluokan maissa, kuten Euroopan maissa. Tällaisiin maihin Finnfund ei Finnfund-lain mukaan saa sijoittaa lainkaan.

Kehitysvaikutuksia paisutellaan, vastuullisuusvalvonta puutteellista

Merkittävä osa Finnfundin raportoimista kehitysvaikutuksista syntyy rahastojen sijoitustoiminnan kautta. Kehitysvaikutuksista julkaistaviin lukuihin lasketaan yhteen kaikki rahastojen sijoituskohteiden maksamat verot, niissä olevat työpaikat ja muut tunnusluvut. Laskelmissa ei huomioida, millä osuudella Finnfund on mukana rahastossa, tai miten suuri rahaston osuus on sijoituskohteena olevassa yrityksessä.

– Finnfundin raportoimat luvut kehitysvaikutuksista johtavat harhaan eikä niistä voi päätellä mitään Finnfundin oman toiminnan tuloksista.

Koska Finnfundin rahastojen sijoituskohteet ovat olleet hämärän peitossa, niiden vastuullisuudesta on tihkunut vain vähän tietoa julkisuuteen. Tänään julkaistua raporttia varten Finnwatch selvitti työoloja muovipakkauksia valmistavassa tehtaassa Ghanassa. Tehdas on Finnfundin Afrikkaan sijoittavan Aureos Africa Fund -rahaston sijoituskohde.

– Haastattelimme työntekijöitä, jotka paiskivat töitä 12 tuntia päivässä minimipalkalla, raportoivat ammatillisen järjestäytymisen rajoittamisesta ja kertoivat vakavista työturvallisuuspuutteista.

Oikean käden sormet tehtaalla menettänyt työntekijä sai korvaukset vasta sen jälkeen, kun Finnwatchin keräämät tiedot välitettiin paikalliselle ammattiliitolle. Talousvaikeuksissa oleva tehdas on tällä hetkellä suljettuna, ja työntekijät odottavat Ghanassa rästipalkkojaan.

Finnwatch arvostelee sijoituskohteiden vastuullisuusvalvonnan olevan epämääräistä ja vaatii Finnfundin rahastoja ottamaan käyttöön 3. osapuolen sosiaalisen vastuun auditointeja.

Finnwatchin raportti osoittaa, että Finnfundin rahastosijoituksista löytyy runsaasti myös kohteita, jotka toimialojensa perusteella tukevat Suomen kehityspolitiikan linjauksia.

– Avoimuus rahastosijoitusten kohteista ja sijoitussummista, uskottavan vastuullisuusvalvonnan systemaattinen käyttö sekä kehitysvaikutusten todenmukainen raportointi veisivät Finnfundia oikeaan suuntaan.

Raportti on luettavissa osoitteessa: http://finnwatch.org/images/pdf/Salkut_auki_Finnfund.pdf

Raportti on rahoitettu joukkorahoituksella. Selvitys on saanut tukea myös Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmasta, jota tukee joukko suomalaisia ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä.

Uiton päättymisestä on 50 vuotta. Miten uitto tapahtui? Siitä kertoo tutkimuksessaan Juhani Aalto tiistaina 19.9.2017 kello 18–20 Salinin tiloissa (Nortamonkatu 3, Pori). Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu.

Tilaisuuden järjestää Salinin Selskappi–Työväenhistorian Seura ry.

Merikotka on yksi Itämeren ekosysteemin huippupedoista, joka reagoi herkästi vesistöjen tilassa tapahtuviin muutoksiin.

Merikotkan poikaset harjoittelevat parhaillaan lentämistä uusilla reviireillä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sisämaassa. Koko maassa merikotkan poikasia laskettiin tänä kesänä lähes 500.

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna yhteensä 506 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 307:ssä. Poikasia havaittiin yhteensä 492.

Merikotkakannan kasvu vaikuttaa vakiintuneen saaristossa ja rannikolla. Sisämaan järvialueille sen sijaan on syntymässä uusi, joskin harvalukuinen, pesivien merikotkien kanta. Viime vuosina muutamia pareja on asettunut Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Koillismaalle, ja tänä vuonna pesintä varmistui ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sisämaassa.

– Merikotka on nyt yleisempi näky rannikoillamme ja jopa sisämaan järvillä kuin kertaakaan aikaisemmin niiden noin 150 vuoden aikana, jolloin linnustostamme on kerätty tietoa, kertoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

Merikotkien poikastuotto oli hyvä Turun saaristossa, Suomenlahdella ja Merenkurkussa, mutta Ahvenanmaalla laskettiin tänä vuonna selvästi tavallista vähemmän poikasia. Myös Satakunnassa poikasia oli tänä vuonna vain noin puolet tavallisesta.

– Ahvenanmaalla ja Satakunnassa löydettiin viime talvena useita lintuinfluenssaan kuolleita merikotkia. Mitään selvää yhteyttä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa lintuinfluenssan ja merikotkan heikon pesimätuloksen välillä, sillä asiaa ei ole lähemmin tutkittu, kertoo merikotkatyöryhmän kunniapuheenjohtaja ja Ahvenanmaan aluevastaava Torsten Stjernberg.

Vielä 1970-luvulla merikotka oli sukupuuton partaalla ympäristömyrkkyjen takia. Merikotkaa myös vainottiin 1960-luvulle saakka. WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui koko maassa vain viisi. Sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan. Aiemmin tänä vuonna julkaistu raportti Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival kertoo yksityiskohtaisesti yhdestä maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista.

Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.