20. elokuuta 2017

Merikotka on yksi Itämeren ekosysteemin huippupedoista, joka reagoi herkästi vesistöjen tilassa tapahtuviin muutoksiin.

Merikotkan poikaset harjoittelevat parhaillaan lentämistä uusilla reviireillä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sisämaassa. Koko maassa merikotkan poikasia laskettiin tänä kesänä lähes 500.

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna yhteensä 506 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 307:ssä. Poikasia havaittiin yhteensä 492.

Merikotkakannan kasvu vaikuttaa vakiintuneen saaristossa ja rannikolla. Sisämaan järvialueille sen sijaan on syntymässä uusi, joskin harvalukuinen, pesivien merikotkien kanta. Viime vuosina muutamia pareja on asettunut Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Koillismaalle, ja tänä vuonna pesintä varmistui ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sisämaassa.

– Merikotka on nyt yleisempi näky rannikoillamme ja jopa sisämaan järvillä kuin kertaakaan aikaisemmin niiden noin 150 vuoden aikana, jolloin linnustostamme on kerätty tietoa, kertoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

Merikotkien poikastuotto oli hyvä Turun saaristossa, Suomenlahdella ja Merenkurkussa, mutta Ahvenanmaalla laskettiin tänä vuonna selvästi tavallista vähemmän poikasia. Myös Satakunnassa poikasia oli tänä vuonna vain noin puolet tavallisesta.

– Ahvenanmaalla ja Satakunnassa löydettiin viime talvena useita lintuinfluenssaan kuolleita merikotkia. Mitään selvää yhteyttä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa lintuinfluenssan ja merikotkan heikon pesimätuloksen välillä, sillä asiaa ei ole lähemmin tutkittu, kertoo merikotkatyöryhmän kunniapuheenjohtaja ja Ahvenanmaan aluevastaava Torsten Stjernberg.

Vielä 1970-luvulla merikotka oli sukupuuton partaalla ympäristömyrkkyjen takia. Merikotkaa myös vainottiin 1960-luvulle saakka. WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui koko maassa vain viisi. Sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan. Aiemmin tänä vuonna julkaistu raportti Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival kertoo yksityiskohtaisesti yhdestä maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista.

Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.

Jari Myllykosken (oik.) mukaan rakenteilla olevan soten tavoitteena pitää olla nykyistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden saatavuus ei saa riippua niitä tarvitsevien ihmisten varallisuudesta ja asuinpaikasta.

Pohjois-Satakunnassa toimivat Vasemmistoliiton perusjärjestöt ovat jo vuosikausia järjestäneet yhteisen kesätapaamisen ja niin tehtiin tänäkin vuonna. Perinteisesti tapaaminen on ajoitettu elokuun toiselle lauantaille.

Vanhustenhoito puhuttaa kunnassa kuin kunnassa, myös Karviassa. Aarre Välimäen mukaan he pyrkivät hoitamaan omat vanhukset omassa kunnassa.

Järjestämisvastuu kiertää yhdistykseltä toiselle ja tällä kertaa järjestelyistä vastasi Lavian Vasemmistoliitto. Päivän ohjelma noudatti totuttua kaavaa: hieman politiikkaa, enemmän vapaamuotoista kesäisen rentoa yhdessäoloa.

Valtakunnan poliittisesti tapahtumarikasta alkuvuotta salin täyteiselle järjestöaktiiveille sanallisesti kartoittanut puolueen satakuntalainen kansanedustaja Jari Myllykoski korosti taloudellisen kasvun tärkeyttä, mutta ei sitä pelkästään paljon puhutulla kilpailukykysopimuksella eli kikyllä aikaan saada.

– Julkisen sektorin työntekijöiden lomakorvauksia leikattiin 30 prosenttia, mutta ei se ole paperikoneiden kysyntää lisännyt. Tähän nyt menossa olevaan kasvuun kikyllä ei ole ollut mitään vaikutusta, koska nythän niitä lomakorvauksia vasta leikataan.

Jaana Karmala-Vanamo piti tärkeänä, että Vasemmistoliitto pysyy tiukkana ja edelleenkin vastustaa vammaisten palveluiden ja varsinkin heidän asumisen kilpailuttamista.

Vasemmistoliiton kannatus ei ole merkittävästi lisääntynyt puoluejohdon uusiutumisesta huolimatta. Myllykoski sanoi Vasemmistoliiton menevän eteenpäin pienin askelin, kun sitä tarkastellaan edustakunnan näkövinkkelistä. Sen hän myönsi, että puolueen äänestyskäyttäytyminen ei ole lisännyt kannatusta, vaikka kaiken järjen mukaan niin olisi pitänyt käydä.

Pentti Viljanen piti kesäistä tunnelmaa yllä soitollaan.

Oppositiopuolueista on parhaiten menestynyt Vihreät, joka puheenjohtajasta riippuen hakee linjaansa milloin vasemmalta milloin oikealta. Puheenjohtaja vaihtui Ville Niinistöstä Touko Aaltoon, mikä tullee viemään aaltoa oikealle. Siirtymästä huolimatta korkealle yltänyt kannatus saattaa hyvinkin kestää vuoden 2019 eduskuntavaaleihin saakka.

– Vihreät tulevat seuraavien eduskuntavaalien jälkeen määrittämään sen, minkälainen hallitus tähän maahan syntyy, Jari Myllykoski ennusti.

Jos alkuvuosi oli politiikan osalta tapahtumarikas, vielä värikkäämpi tulee loppuvuodesta. Politiikan kiihkeät välisoitot kuullaan jo alkusyksystä.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Salinin Selskappi–Työväenhistorian seura ry järjestää tiistaina 8.8.2017 kotiseuturetken, jonka aikana tutustutaan Porin työväen ja teollisuuden historiaan. Retki on kaikille avoin ja siirtyminen kohteesta toiseen hoidetaan yhteiskuljetuksena linja-autolla.

Ohjelma: Kello 8.30 lähtö Rosenlew-museolta (Kuninkaanlahdenkatu 14) Reposaareen, jossa Haakon Uddfolk esittelee Reposaarta ja sen historiaa.

Noin kello 11.30 Reposaaren esittelyn ja keskustelun jälkeen Patriassa lounas, joka maksaa 9 € (jokainen maksaa erikseen).

Noin kello 13.15 paluu Poriin, jossa Simo Järvisen opastuksella tutustutaan Blomin kaupunkiin, Toejokeen ja pohjoisrannan teollisuuteen.

Kello 15 Rosenlew-museossa opastettu kierros, johon retki päättyy.

Retki maksaa 10 € ja se on hyvä maksaa Salinin Selskappin tilille FI69 5700 0220 0002 61. Maksaa voi myös linja-autossa.

Sitovat ilmoittautumiset 31.7. mennessä Altti Jussilalle joko sähköpostilla altti.jussila@dnainternet.net tai puhelimitse 050 309 4704.

Tervetuloa tutustumaan paikkakuntamme historiaan!

Salinin Selskappi
hallitus

Petri Salminen on näkyvästi mukana Paperiliiton toiminnassa.

Euralainen Petri Salminen valittiin Paperiliiton hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja hallituksen varapuheenjohtajaksi. Valintojen myötä hänestä tuli myös hallituksen työvaliokunnan jäsen.

Muita satakuntalaisia vasemmistoliittolaisia Paperiliiton hallintoon valittiin kaksi. Liiton valtuuston varsinaiseksi jäseneksi valittiin Pekka Erkkilä ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Veikko Julin.

Edellä mainitut valinnat tehtiin äskettäin pidetyssä Paperiliiton 22. liittokokouksessa Helsingissä. Liiton puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala (sd.).

Paperiliiton hallitukseen valittu Petri Salminen on Metsä Fibren Rauman tehtaan päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Leipätyön ja ay-liikkeen lisäksi Salminen on ollut jo pitkään mukana Euran kunnallispolitiikassa. Hän toimii myös Satakunnan Vasemmistoliitto ry:n puheenjohtajana.

Rakennuskulttuuritalo Toivo löytyy Porin 5. osasta kaupungin ydinkeskustan tuntumasta. (Kuva Kari Kuisti)

Intendentti Tuulikki Kiilo luennoi aiheesta ”Kasvava Pori. Kuinka asuttiin?”
 Kulttuuritalo Toivon punaisessa piharivissä tiistaina 6.6. kello 18.00 alkaen.

Porin 5. kaupunginosassa eli Viikkarissa sijaitsevan Toivon pihapiiriin on kaksi osoitetta, Varvinkatu 19 ja Juhana Herttuan katu 15 Pori.

Luentotilaisuuden järjestää Salinin Selskappi ry ja se on kaikille kiinnostuneille
 avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Rauman Työväen Mieslaulajat edustaa työväenliikkeen lauluperinnettä.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi kehottaa ihmisiä vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua työelämässä ja toivoo, että ihmisten turvallisuudentunnetta ei enää heikennetä. Osa-aikatyö, silpputyö ja nollatuntisopimukset ovat nykyajan suurimpia työväestön elinoloihin kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuksia ja vaarantavat osaltaan työntekijöiden oikeusturvan toteutumisen työelämässä.

– Ammattiyhdistysliike on valmis neuvottelemalla kehittämään Suomea ja suomalaisten elämää, muistutti vappuna Raumalla puhunut Niina Koivuniemi.

– Tämä ei ole reilua. Esiintyviin ongelmiin on puututtava ja niihin on saatava pelisäännöt. Työllä on tultava toimeen ja työehtojen, työtuntien ja työstä saatavan palkan on oltava sellainen, etteivät työntekijät ole pelkästään löysässä hirressä roikkuvia työn orjia, vaati Raumalla työväen yhteisessä vappujuhlassa puhunut Koivuniemi.

Hänen mukaansa poliittinen ilmapiiri tavallista työtä tekevää kansanosaa kohtaan on kiristynyt. Maan hallitus ja poliittiset oikeistovoimat ovat toimillaan jatkuvasti perusteettomasti kyseenalaistaneet koko ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon. Nuo voimat haluavat luoda Suomeen täysin villit työmarkkinat.

– Me emme halua, että Suomi taantuu tai Suomi palautuu orjatyön aikaan. Meillä on paljon esimerkkejä maista, joissa ihmiset joutuvat työskentelemään epäinhimillisissä olosuhteissa ja riittämättömällä palkalla. Ammattiyhdistysliike ei hyväksy tällaista työelämää eikä varsinkaan Suomen rajojen sisäpuolella, Koivuniemi totesi.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategialta putosi pohja

Niin ikään Raumalla vappuna puhuneen kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnarin mukaan Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategialta on putoamassa pohja pois. Hallitus on itse leikkaamassa oman kärkihankkeensa rahoitusta. Uudet biolaitokset eivät ole saamassa valtion erillisrahoitusta kuten aiemmin luvattiin.

Sote-uudistuksesta Skinnari jättäisi suosiolla pois kokoomuksen ajaman valinnanvapauden, jossa julkisen sektorilta siirretään työ ja sen tekijät vaiheittain yksityisille.

– Sipilän hallituksella piti olla tuleville biojalostamoille erillistä rahoitusta, mutta nyt tätä rahaa ei ole vuosien 2018 – 2021 kehyksissä. Biotalouden investointien piti olla Suomen talouden ja työllisyyden kasvun tukijalka. Nyt hallitus tyrmää itse itsensä leikkaamalla pois biojalostamoiden erillisrahoituksen, ihmetteli Skinnari.

Hän sanoi päätöksen vaikuttavan koko energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen ja työllisyystavoitteeseen. Polttoaineille on tulossa sekoitusvelvoite, mutta mistä tulee biopolttoaine, Skinnari kysyi.

– Koko strategian idea oli vahva kotimaisuusaste. Emme tule saamaan biotaloustyöpaikkoja, mutta saamme korkeammat polttoainehinnat. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen linjaama sekoitusvelvoite maksaa Suomelle noin 1,4 miljardia euroa ja polttoaineen hinta nousee noin 10 senttiä litralta.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Raumalla työväki marssii ja juhlii vappua yhdessä. Järjestelyistä vastaavat SDP:n ja Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestöt sekä SAK:n Rauman paikallisjärjestö.

Satakunnan kuntakohtaiset työttömyysprosentit näet klikkaamalla yläpuolella olevaa kuvaa.

Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 12 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 520 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Helmikuusta työttömien määrä väheni 760 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuussa 12,8 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni kaikissa Satakunnan kunnissa. Viimeksi näin tapahtui lähes kuusi vuotta sitten, toukokuussa 2011.

Työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun aikana yhteensä 4 660 avointa työpaikkaa, joista 1 840 oli maaliskuussa avautuneita uusia työpaikkoja.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastusti kaupungin luottamushenkilöiden palkkioiden nostamista, mutta hävisi äänestyksen kaupunginvaltuustossa äänin  53–12. Vasemmistoliiton ryhmän mukana äänestivät Marika Hiltunen kristillisistä, Pertti Mäenpää perussuomalaisista ja Pekka Satomaa.

Vasemmistoliiton ryhmän mielestä korotukset eivät ole oikein tilanteessa, jossa kaupunki on esimerkiksi lomauttanut työntekijöitään.

Palkkiot nousevat valtuutettujen osalta 130 euroon 120:sta eurosta, kaupunginhallituksen jäsenillä 120 euroon 110:sta eurosta sekä lautakuntien jäsenillä 95 euroon 70-85:sta eurosta. Uutena palkkiona otetaan käyttöön valtuustoryhmien puheenjohtajien palkkio, joka on 200-250 euroa ryhmän koosta riippuen. Puheenjohtajiston kuukausipalkkiot nousevat myös. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkio nousee 600:sta eurosta 800:n euroon, valtuuston puheenjohtajan 500:sta eurosta 550:n euroon sekä lautakuntien puheenjohtajien 200:sta 250:n euroon.

- Meidän nuoret uudet valtuutetut ovat intoa piukassa. Se on hieno asia, koska heissä on se tulevaisuus, Terttu Viinamäki iloitsee.

Vasemmistoliitosta tuli Nakkilan kunnanvaltuuston toiseksi suurin ryhmä yhdessä kokoomuksen kanssa, molemmilla on kuusi valtuutettua. Vasemmistoliitto sai Nakkilassa annetuista äänistä 19,7 prosenttia, jossa lisäystä vuoden 2012 kuntavaaleihin oli peräti 5,6 prosenttiyksikköä. Se merkitsi valtuutettujen määrään tuntuvaa lisäystä. Ryhmän koko kasvoi neljästä valtuutetusta kuuteen.

– Kai me olemme jotakin hyvää saaneet aikaan, sillä ei näin hyvä tulos olisi muuten mahdollista. Olemme olleet aika hyvin näkyvillä, kommentoi yhtäjaksoisesti vuodesta 1968 Nakkilan kunnanvaltuustoon kuulunut Terttu Viinamäki.

Hänen työnsä jatkuu myös juuri valitussa uudessa valtuustossa, vaikka hän vakavasti harkitsi siivuun vetäytymistä. Toisaalta hän on ylpeä puolueensa ehdokaslistasta ja siltä läpimenneistä henkilöistä. Ryhmän koko kasvoi 50 prosenttia ja samalla se myös nuorentui ja naisistui.

Vasemmistoliiton saama äänimäärä kasvoi 122 äänellä, mitä Viinamäki pitää hyvänä merkkinä. Sama myönteinen suuntaus näkyi puolueen valtakunnallisessa kannatuksessa.

– Kokonaisuudessaan valtakunnallinen tulos on hyvä, kun otetaan huomioon se tilanne, mikä maassa tällä hetkellä on, Terttu Viinamäki sanoo.

Suurimman henkilökohtaisen äänipotin Nakkilassa keräsi Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.

Lisäpaikka Kokemäellä

– Tulos yllätti positiivisesti, vaikka ennen vaaleja sanoinkin meillä olevan mahdollisuudet yhteen lisäpaikkaan, jos kaikki onnistuu suunnitellulla tavalla. Ja se lisäpaikka tuli, kertoo hyväntuulinen Juhani Oksanen Kokemäeltä.

– Kova europolitiikka löi nyt vastaan selvästi. Ja sehän näkyy vaalien lopputuloksessa, kiteyttää Juhani Oksanen.

Vasemmistoliittolaisista hän keräsi suurimman äänipotin ja kaupunginvaltuustoon hänet valittiin kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä. Kokemäellä Vasemmistoliitto on nyt kolmanneksi suurin puolue viidellä valtuutetulla. Puolueen kannatukseksi kuntavaaleissa mitattiin 17,7 prosenttia, jossa nousua oli 3,6 prosenttiyksikköä.

Oksanen selittää Vasemmistoliiton hyvää valtakunnallista vaalimenestystä sillä, että nuoriso otti oman paikkansa. Niin kävi myös Kokemäellä. Demokratiassa on todellakin mahdollisuus vaikuttaa ja yksi vaikuttamisen muoto on äänestäminen.

– Nuoriso on heräämässä tähän karuun todellisuuteen ja se näkyy heidän aktivoitumisena.

Myös Juhani Oksanen on huolissaan alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Jos vaaleissa nukkuvat ryhdistäytyisivät ja päättäisivät yksissä tuumin toimia poliittisesti samansuuntaisesti, siitä joukosta tulisi hetkessä tämän maan suurin puolue.

– Ongelma on vain siinä, että äänestämättä jättävät kansalaiset eivät muodosta mitään yhtenäistä porukkaa.

Vihreillä ei ollut näissäkään kuntavaaleissa asiaa Kokemäen valtuustoon. Oksasen kertoo sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että Vasemmistoliiton vihreys on ollut ja on edelleen riittävän kattava. Samaa vihreää vasemmistolaista linjanvetoa hän suosittelee muihinkin kuntiin. Vasemmistoliiton valtakunnallinen haihattelu luontoasioissa on hänen mukaansa kuitenkin lisännyt enemmän vihreiden kuin Vasemmistoliiton kannatusta.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Tästä alkoi loppukiri. Vasemmistoliiton teltalla Porin Eetunaukiolla oli lauantaina 25.4. tungosta. Ja meno vain kiihtyy kahtena seuraavana lauantaina.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään keskiviikkona 29. maaliskuuta ja se päättyy ensi viikon tiistaina 4. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta, jolloin äänestyspaikat ovat avoinna kello 9.00 – 20.00. Äänestäjän pitää varautua todistamaan henkilöllisyytensä, joten henkilöllisyystodistus mukaan äänestyspaikalle.

Monta asiaa joutuivat myös Vasemmistoliiton Kankaanpään aktiivit muistamaan ja tekemään ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Jokaisen joka vähänkin epäilee, ettei äänestäminen onnistu varsinaisena vaalipäivänä, kannattaa äänestää ennakkoon. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikasta löytyvät jokaiselle äänioikeutetulle postitetusta ilmoituksesta äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Se mitä tapahtuu äänestyspaikoilla, on vain pieni osa jäävuoren huippua. Ennen ensimmäisen äänestyslipun uurnaan pudottamista on tehty valtava työmäärä. Sitä työtä tekivät ja tekevät monet virkamiehet, joille luonnollisesti maksetaan tehdystä työstä. Vaalien läpiviemiseen liittyvästä työstä maksetaan monelle muullekin, mutta se tärkein työ tehdään ihan ilmaiseksi.

Kuntavaalien suunnittelupalaverit on pidetty, nyt on toiminnan aika myös Raumalla. Tapio Ailasmaa näyttää suunnan, se on eteenpäin.

Suomalainen demokratia ei toimisi näinkään hyvin ilman siihen uskovia ihmisiä. Omalta osaltaan he ylläpitävät yhteiskuntamme rakenteita erilaisen järjestötoiminnan muodossa, josta merkittävimmän osan muodostavat puolueet perusjärjestöineen. Ilman noita paljon parjattuja puolueorganisaatioita omine aktiiveineen nämäkin kuntavaalit jäisivät pitämättä. Puolueilla ei ole yksinoikeutta ehdokasasetteluun, mutta ne takaavat ehdokaslistojen moninaisuuden.

Yhteiskunnallista keskustelua seuraavat ja asioihin pintaa syvemmältä perehtyvät ovat aktiivisia äänestäjiä. Niitä kaikkein varmimpia äänestäjiä ovat kuitenkin yhteiskuntamme hyväosaiset. Siksi Suomi onkin sellainen kuin se on. Äänestäminen ei automaattisesti korjaa poliittista kurssia. Pitää tiedostaa mitä tai ketä äänestää. Sen selvittäminen ei aina onnistu hetkessä, mutta ei se ole mikään täysin ylivoimainenkaan tehtävä.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat