25. kesäkuuta 2017

Petri Salminen on näkyvästi mukana Paperiliiton toiminnassa.

Euralainen Petri Salminen valittiin Paperiliiton hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja hallituksen varapuheenjohtajaksi. Valintojen myötä hänestä tuli myös hallituksen työvaliokunnan jäsen.

Muita satakuntalaisia vasemmistoliittolaisia Paperiliiton hallintoon valittiin kaksi. Liiton valtuuston varsinaiseksi jäseneksi valittiin Pekka Erkkilä ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Veikko Julin.

Edellä mainitut valinnat tehtiin äskettäin pidetyssä Paperiliiton 22. liittokokouksessa Helsingissä. Liiton puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala (sd.).

Paperiliiton hallitukseen valittu Petri Salminen on Metsä Fibren Rauman tehtaan päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Leipätyön ja ay-liikkeen lisäksi Salminen on ollut jo pitkään mukana Euran kunnallispolitiikassa. Hän toimii myös Satakunnan Vasemmistoliitto ry:n puheenjohtajana.

Rakennuskulttuuritalo Toivo löytyy Porin 5. osasta kaupungin ydinkeskustan tuntumasta. (Kuva Kari Kuisti)

Intendentti Tuulikki Kiilo luennoi aiheesta ”Kasvava Pori. Kuinka asuttiin?”
 Kulttuuritalo Toivon punaisessa piharivissä tiistaina 6.6. kello 18.00 alkaen.

Porin 5. kaupunginosassa eli Viikkarissa sijaitsevan Toivon pihapiiriin on kaksi osoitetta, Varvinkatu 19 ja Juhana Herttuan katu 15 Pori.

Luentotilaisuuden järjestää Salinin Selskappi ry ja se on kaikille kiinnostuneille
 avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Rauman Työväen Mieslaulajat edustaa työväenliikkeen lauluperinnettä.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi kehottaa ihmisiä vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua työelämässä ja toivoo, että ihmisten turvallisuudentunnetta ei enää heikennetä. Osa-aikatyö, silpputyö ja nollatuntisopimukset ovat nykyajan suurimpia työväestön elinoloihin kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuksia ja vaarantavat osaltaan työntekijöiden oikeusturvan toteutumisen työelämässä.

– Ammattiyhdistysliike on valmis neuvottelemalla kehittämään Suomea ja suomalaisten elämää, muistutti vappuna Raumalla puhunut Niina Koivuniemi.

– Tämä ei ole reilua. Esiintyviin ongelmiin on puututtava ja niihin on saatava pelisäännöt. Työllä on tultava toimeen ja työehtojen, työtuntien ja työstä saatavan palkan on oltava sellainen, etteivät työntekijät ole pelkästään löysässä hirressä roikkuvia työn orjia, vaati Raumalla työväen yhteisessä vappujuhlassa puhunut Koivuniemi.

Hänen mukaansa poliittinen ilmapiiri tavallista työtä tekevää kansanosaa kohtaan on kiristynyt. Maan hallitus ja poliittiset oikeistovoimat ovat toimillaan jatkuvasti perusteettomasti kyseenalaistaneet koko ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon. Nuo voimat haluavat luoda Suomeen täysin villit työmarkkinat.

– Me emme halua, että Suomi taantuu tai Suomi palautuu orjatyön aikaan. Meillä on paljon esimerkkejä maista, joissa ihmiset joutuvat työskentelemään epäinhimillisissä olosuhteissa ja riittämättömällä palkalla. Ammattiyhdistysliike ei hyväksy tällaista työelämää eikä varsinkaan Suomen rajojen sisäpuolella, Koivuniemi totesi.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategialta putosi pohja

Niin ikään Raumalla vappuna puhuneen kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnarin mukaan Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategialta on putoamassa pohja pois. Hallitus on itse leikkaamassa oman kärkihankkeensa rahoitusta. Uudet biolaitokset eivät ole saamassa valtion erillisrahoitusta kuten aiemmin luvattiin.

Sote-uudistuksesta Skinnari jättäisi suosiolla pois kokoomuksen ajaman valinnanvapauden, jossa julkisen sektorilta siirretään työ ja sen tekijät vaiheittain yksityisille.

– Sipilän hallituksella piti olla tuleville biojalostamoille erillistä rahoitusta, mutta nyt tätä rahaa ei ole vuosien 2018 – 2021 kehyksissä. Biotalouden investointien piti olla Suomen talouden ja työllisyyden kasvun tukijalka. Nyt hallitus tyrmää itse itsensä leikkaamalla pois biojalostamoiden erillisrahoituksen, ihmetteli Skinnari.

Hän sanoi päätöksen vaikuttavan koko energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen ja työllisyystavoitteeseen. Polttoaineille on tulossa sekoitusvelvoite, mutta mistä tulee biopolttoaine, Skinnari kysyi.

– Koko strategian idea oli vahva kotimaisuusaste. Emme tule saamaan biotaloustyöpaikkoja, mutta saamme korkeammat polttoainehinnat. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen linjaama sekoitusvelvoite maksaa Suomelle noin 1,4 miljardia euroa ja polttoaineen hinta nousee noin 10 senttiä litralta.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Raumalla työväki marssii ja juhlii vappua yhdessä. Järjestelyistä vastaavat SDP:n ja Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestöt sekä SAK:n Rauman paikallisjärjestö.

Satakunnan kuntakohtaiset työttömyysprosentit näet klikkaamalla yläpuolella olevaa kuvaa.

Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 12 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 520 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Helmikuusta työttömien määrä väheni 760 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuussa 12,8 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni kaikissa Satakunnan kunnissa. Viimeksi näin tapahtui lähes kuusi vuotta sitten, toukokuussa 2011.

Työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun aikana yhteensä 4 660 avointa työpaikkaa, joista 1 840 oli maaliskuussa avautuneita uusia työpaikkoja.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastusti kaupungin luottamushenkilöiden palkkioiden nostamista, mutta hävisi äänestyksen kaupunginvaltuustossa äänin  53–12. Vasemmistoliiton ryhmän mukana äänestivät Marika Hiltunen kristillisistä, Pertti Mäenpää perussuomalaisista ja Pekka Satomaa.

Vasemmistoliiton ryhmän mielestä korotukset eivät ole oikein tilanteessa, jossa kaupunki on esimerkiksi lomauttanut työntekijöitään.

Palkkiot nousevat valtuutettujen osalta 130 euroon 120:sta eurosta, kaupunginhallituksen jäsenillä 120 euroon 110:sta eurosta sekä lautakuntien jäsenillä 95 euroon 70-85:sta eurosta. Uutena palkkiona otetaan käyttöön valtuustoryhmien puheenjohtajien palkkio, joka on 200-250 euroa ryhmän koosta riippuen. Puheenjohtajiston kuukausipalkkiot nousevat myös. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkio nousee 600:sta eurosta 800:n euroon, valtuuston puheenjohtajan 500:sta eurosta 550:n euroon sekä lautakuntien puheenjohtajien 200:sta 250:n euroon.

- Meidän nuoret uudet valtuutetut ovat intoa piukassa. Se on hieno asia, koska heissä on se tulevaisuus, Terttu Viinamäki iloitsee.

Vasemmistoliitosta tuli Nakkilan kunnanvaltuuston toiseksi suurin ryhmä yhdessä kokoomuksen kanssa, molemmilla on kuusi valtuutettua. Vasemmistoliitto sai Nakkilassa annetuista äänistä 19,7 prosenttia, jossa lisäystä vuoden 2012 kuntavaaleihin oli peräti 5,6 prosenttiyksikköä. Se merkitsi valtuutettujen määrään tuntuvaa lisäystä. Ryhmän koko kasvoi neljästä valtuutetusta kuuteen.

– Kai me olemme jotakin hyvää saaneet aikaan, sillä ei näin hyvä tulos olisi muuten mahdollista. Olemme olleet aika hyvin näkyvillä, kommentoi yhtäjaksoisesti vuodesta 1968 Nakkilan kunnanvaltuustoon kuulunut Terttu Viinamäki.

Hänen työnsä jatkuu myös juuri valitussa uudessa valtuustossa, vaikka hän vakavasti harkitsi siivuun vetäytymistä. Toisaalta hän on ylpeä puolueensa ehdokaslistasta ja siltä läpimenneistä henkilöistä. Ryhmän koko kasvoi 50 prosenttia ja samalla se myös nuorentui ja naisistui.

Vasemmistoliiton saama äänimäärä kasvoi 122 äänellä, mitä Viinamäki pitää hyvänä merkkinä. Sama myönteinen suuntaus näkyi puolueen valtakunnallisessa kannatuksessa.

– Kokonaisuudessaan valtakunnallinen tulos on hyvä, kun otetaan huomioon se tilanne, mikä maassa tällä hetkellä on, Terttu Viinamäki sanoo.

Suurimman henkilökohtaisen äänipotin Nakkilassa keräsi Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.

Lisäpaikka Kokemäellä

– Tulos yllätti positiivisesti, vaikka ennen vaaleja sanoinkin meillä olevan mahdollisuudet yhteen lisäpaikkaan, jos kaikki onnistuu suunnitellulla tavalla. Ja se lisäpaikka tuli, kertoo hyväntuulinen Juhani Oksanen Kokemäeltä.

– Kova europolitiikka löi nyt vastaan selvästi. Ja sehän näkyy vaalien lopputuloksessa, kiteyttää Juhani Oksanen.

Vasemmistoliittolaisista hän keräsi suurimman äänipotin ja kaupunginvaltuustoon hänet valittiin kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä. Kokemäellä Vasemmistoliitto on nyt kolmanneksi suurin puolue viidellä valtuutetulla. Puolueen kannatukseksi kuntavaaleissa mitattiin 17,7 prosenttia, jossa nousua oli 3,6 prosenttiyksikköä.

Oksanen selittää Vasemmistoliiton hyvää valtakunnallista vaalimenestystä sillä, että nuoriso otti oman paikkansa. Niin kävi myös Kokemäellä. Demokratiassa on todellakin mahdollisuus vaikuttaa ja yksi vaikuttamisen muoto on äänestäminen.

– Nuoriso on heräämässä tähän karuun todellisuuteen ja se näkyy heidän aktivoitumisena.

Myös Juhani Oksanen on huolissaan alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Jos vaaleissa nukkuvat ryhdistäytyisivät ja päättäisivät yksissä tuumin toimia poliittisesti samansuuntaisesti, siitä joukosta tulisi hetkessä tämän maan suurin puolue.

– Ongelma on vain siinä, että äänestämättä jättävät kansalaiset eivät muodosta mitään yhtenäistä porukkaa.

Vihreillä ei ollut näissäkään kuntavaaleissa asiaa Kokemäen valtuustoon. Oksasen kertoo sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että Vasemmistoliiton vihreys on ollut ja on edelleen riittävän kattava. Samaa vihreää vasemmistolaista linjanvetoa hän suosittelee muihinkin kuntiin. Vasemmistoliiton valtakunnallinen haihattelu luontoasioissa on hänen mukaansa kuitenkin lisännyt enemmän vihreiden kuin Vasemmistoliiton kannatusta.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

Tästä alkoi loppukiri. Vasemmistoliiton teltalla Porin Eetunaukiolla oli lauantaina 25.4. tungosta. Ja meno vain kiihtyy kahtena seuraavana lauantaina.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään keskiviikkona 29. maaliskuuta ja se päättyy ensi viikon tiistaina 4. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta, jolloin äänestyspaikat ovat avoinna kello 9.00 – 20.00. Äänestäjän pitää varautua todistamaan henkilöllisyytensä, joten henkilöllisyystodistus mukaan äänestyspaikalle.

Monta asiaa joutuivat myös Vasemmistoliiton Kankaanpään aktiivit muistamaan ja tekemään ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Jokaisen joka vähänkin epäilee, ettei äänestäminen onnistu varsinaisena vaalipäivänä, kannattaa äänestää ennakkoon. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikasta löytyvät jokaiselle äänioikeutetulle postitetusta ilmoituksesta äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Se mitä tapahtuu äänestyspaikoilla, on vain pieni osa jäävuoren huippua. Ennen ensimmäisen äänestyslipun uurnaan pudottamista on tehty valtava työmäärä. Sitä työtä tekivät ja tekevät monet virkamiehet, joille luonnollisesti maksetaan tehdystä työstä. Vaalien läpiviemiseen liittyvästä työstä maksetaan monelle muullekin, mutta se tärkein työ tehdään ihan ilmaiseksi.

Kuntavaalien suunnittelupalaverit on pidetty, nyt on toiminnan aika myös Raumalla. Tapio Ailasmaa näyttää suunnan, se on eteenpäin.

Suomalainen demokratia ei toimisi näinkään hyvin ilman siihen uskovia ihmisiä. Omalta osaltaan he ylläpitävät yhteiskuntamme rakenteita erilaisen järjestötoiminnan muodossa, josta merkittävimmän osan muodostavat puolueet perusjärjestöineen. Ilman noita paljon parjattuja puolueorganisaatioita omine aktiiveineen nämäkin kuntavaalit jäisivät pitämättä. Puolueilla ei ole yksinoikeutta ehdokasasetteluun, mutta ne takaavat ehdokaslistojen moninaisuuden.

Yhteiskunnallista keskustelua seuraavat ja asioihin pintaa syvemmältä perehtyvät ovat aktiivisia äänestäjiä. Niitä kaikkein varmimpia äänestäjiä ovat kuitenkin yhteiskuntamme hyväosaiset. Siksi Suomi onkin sellainen kuin se on. Äänestäminen ei automaattisesti korjaa poliittista kurssia. Pitää tiedostaa mitä tai ketä äänestää. Sen selvittäminen ei aina onnistu hetkessä, mutta ei se ole mikään täysin ylivoimainenkaan tehtävä.

Kari Kuisti, teksti ja kuvat

 

 

 

Ruskilan tuki ry:n puheenjohtaja Kari Oikonen avaamassa koululle ja kyläläisille tärkeää keskustelutilaisuutta.

Nakkilan sivistyslautakunta esitti sivistysjohtajan esityksen pohjalta 8.2.2017 järjestetyssä kokouksessa Nakkilan Kirkonseudun koulun laajentamista, jolloin Ruskilan, Tattaran ja Matomäen alakoulut lakkautettaisiin 1.8.2018 alkaen. Ruskilan koulun vanhempainyhdistys järjesti esitykseen liittyen 23.3. avoimen keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin paikalle Nakkilan kunnanjohtaja, sivistysjohtaja ja kunnanvaltuusto. Tupa oli täynnä aiheista kiinnostuneita. Aiheiksi tilaisuudessa nostettiin mm. Ruskilan koulun erinomainen sijainti viime vuosina uudisrakennukseen kaavoitettujen tonttien lähellä, koulutilojen hyvä kunto, kiinteistön kehitysmahdollisuudet ja kyläkoulujen mahdollisuudet kunnan vetovoimatekijöinä.

Ruskilan koulussa on tänä lukuvuonna 42 oppilasta, 3 opettajaa ja 1 koulunkäynninohjaaja. Nykyisin käytössä oleviin luokkatiloihin sopisi noin 60 oppilasta. Rakennuksessa on myös lisää opetustiloiksi muutettavaa tilaa.

Ruskilan koulussa opetus tapahtuu joustavasti yhdysluokissa. Koulun omat opettajat huolehtivat perusopetuksen lisäksi erityisopetuksesta sekä elämänkatsomustiedon ja vieraiden kielten opetuksesta. Myös koulunkäynninohjaaja osallistuu opetukseen. Koulun opetusvälineistö on nykyaikainen, sisältäen älytaulut joka opetusluokassa ja tietokoneiden ja tablettien käyttömahdollisuudet jokaiselle oppilaalle. Koulun oma tietoverkko on toimiva ja hiljattain laajennettu myös ulos, jolloin tabletteja voi hyödyntää opetukseen ulkonakin.

Koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka varainhankinnallaan mm. tukee koulun opetusvälinehankintoja ja kulttuuri-, liikunta-, luokkaretki- ja leirikoulutoimintaa sekä järjestää koko koululle ja kylälle yhteisiä tapahtumia.

Sivistyslautakunta käy 29.3. keskustelun koulu-uudistusuunnitelmasta, jonka pohjalta sivistysjohtaja tekee päätösesityksen. Esitys on tarkoitus mennä kunnanhallituksen käsittelyyn 10.4. Valtuuston on määrä tehdä päätös 24.4.

 

Sunnuntai 19.3.  Vasemmistoliiton ehdokkaat olivat mukana Itä-Porin yhdistyksen järjestämässä  vaalitilaisuudessa ja väkeä riitti kauniissa auringonpaisteessa.

Tarjottavat tekivät kauppansa Milka Tommilan antaessa tahtia.  Välillä ehti ihan jonoa muodostua.

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa järjestettiin myös kysely alueen kehittämisestä, ja
vastaajien kesken arvottiin 5 kpl 20€ arvoisia lahjakortteja lähikauppaan.


Ilmapal-
loja halusi-
vat pienet ja vähän isom-matkin.
Pienet pääsivät myös poniajelulle ja ratsastamaan. ”Isommat sen sijaan kuuntelivat ja keskustelivat ehdokkaiden kanssa.
       

 

Martti Vähä-Kulmala  2.4.1925-21.2.2017

Masa syntyi Anttilan torpassa Kauvatsalla.  Hän kasvoi työväen aatteeseen, köyhien ja vähempiosaisten auttaminen oli aina sydäntä lähellä. Hän oli työmies, kunnallismies ja urheilumies.

Urheilu oli hänelle enemmän kuin harrastus. Vuonna 1945 perustettiin Kauvatsan Tulos, isä oli yksi perustajajäsenistä. Urheilukassi oli eteisessä aina valmiina lähtöön vuosikymmenten ajan. Yleisurheilu- ja hiihtokilpailuista on muistoina lusikat ja pokaalit, osa niistä on paraatipaikalla kirjahyllyssä. Pokaaleja enemmän hän arvosti osallistumista ja mukanaoloa.  Kauvatsan seuratalon kentällä oli paljon aktiivista kilpailu- ja harrastustoimintaa, isä kannusti meitä kauvatsalaisia nuoria urheilun pariin. Kilpailuissa hän kävi ahkerasti vielä veteraani-ikäisenäkin. Myös shakin pelaamisen saloihin isä opetti meidät jo nuorena ja kävi itse kisoissakin vielä 2000-luvulla.

Kauvatsan kunnanvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1951 ja kunnallisissa luottamustehtävissä eri tasoilla vierähti 44 vuotta. Mukaan mahtui myös luottamustehtäviä maakunta- ja läänitasolla. Yhteiskunnallisen päätöksenteon hän koki tärkeäksi, vain osallistumalla voi vaikuttaa. Viime vuosina hän toimi vielä veteraanijärjestössä.

Työura sähkömiehenä alkoi Kauvatsan sähköyhtiöstä ja jatkui Kokemäen sähköyhtiöön. Eläkepäivinä hän vielä kävi asentamassa tutuille ja puolitutuille sähköhelloja.

Pitkän ja hyvän elämän hän sai elää. Kesken ei jäänyt mitään. Äiti kyllä sanoi, että viimeiset uutiset jäi katsomatta.
Kaipamaan jäivät puoliso, lapset puolisoineen, lastenlapset ja lastenlastenlapset sekä laaja ystävien ja muiden sukulaisten joukko.

Kiitos isä

Eija ja Arja