Hei nyt me lennetään! Miksi Porin kannattaa sittenkin tukea lentoreittiliikenteen aloittamista?

Lentoliikenne ja Porin kaupungin mahdollinen tuki tai markkinointiraha Porin ja Helsingin ja Tukholman väliseen reittiliikenteeseen puhututtaa tällä hetkellä kovasti, eikä ihme. Onhan se nyt kumma, jos veronmaksajien rahoilla maksetaan liikemiesten matkustamista. Lentoliikenteen, jos jonkun, pitäisi toimia markkinaehtoisesti – se, joka sitä tarvitsee, myös maksaa. Kaupungin ei myöskään pitäisi olla tukemassa epäekologista lentoliikennettä, vaan edistää vähäpäästöisiä liikenneyhteyksiä Porista muualle Suomeen.

Mutta.

Koska asiat ei koskaan ole niin mustavalkoisia, tässä muutama näkökulma, jonka vuoksi olen itse muuttanut kantaani Porin kaupungin osallistumiseen lentoliikenteen kustannuksiin. Aiempia sopimuksia en ole kannattanut, koska en pitänyt niitä realistisina, jotta toiminta voisi olla kannattavaa ja jotta sillä voisi olla tulevaisuutta ilman kaupungin merkittäviä ja jatkuvia taloudellisia panostuksia. Toinen kielteiseen kantaani vaikuttava asia on lentoliikenteen ympäristövaikutukset. Julkisten tahojen tulee toimia niin, että kuormitus ympäristölle vähenee, eikä lisäänny.

Ensinnäkin kyse ei ole vain lentoliikenteestä, vaan lentokentän toiminnan ylläpitämisestä, jotta Suomen Ilmailuopiston toimintaedellytykset Porissa turvataan. Lentokenttä ja lentoalan koulutus työllistää Porissa n. 80 henkilöä.Verotulot näistä työpaikoista ovat 400 000 euron paikkeilla vuodessa.

Jos Porin lentokentältä on säännöllistä kaupallista lentoliikennettä, on Finavia Oyj velvollinen nykylainsäädännön perusteella pitämään kustannuksellaan Porin lentokentän auki ja toimintakykyisenä. Tällöin myös Suomen Ilmailuopisto pystyy toimimaan Porissa kohtuullisin lentokenttäkustannuksin. Lisäksi kentän ylläpito vaatii lähivuosina usean miljoonan investoinnit, joiden tekeminen kuuluu lainsäädännön mukaan Finavialle, mikäli kentältä on reittilentoliikennettä.

Sopimus solmitaan viideksi vuodeksi. Pori käyttää lentoliikenteen markkinointiin: v. 2017 1.450.000 M€ v. 2018 1.450.000 M€ v. 2019 675.000 M€. Eli yhteensä koko viiden vuoden sopimuksen aikana 3, 575 M€​.

Porin kaupungin panostus koskee kolmea ensimmäistä vuotta, kaksi viimeistä vuotta lentoyhtiö toimii omalla riskillä. Näin ollen viidelle vuodelle jaettuna, Porin panostus on vuodessa 715 000 euroa eli n. 60 000 € / kk. Jos lentoliikenne muuttuu kannattavaksi, maksaa Nextjet Sverige AB Porille takaisin 75 % suoritetusta markkinointipanostuksesta (2,68 M€). Parhaimmillaan Pori siis panostaa viidessä vuodessa 0,9 € ja pahimillaan 3,575 M€.

Vertailun vuoksi: samalla summalla voisi palkata myös noin 17 lähihoitajaa viideksi vuodeksi. Toisaalta, jos lentoalan 80 työpaikkaa menetetään, menetetään myös verotuloja ja jos puolestaan kaikki menee hyvin, Pori jää sopimuksesta plussalle ja voi sillä rahalla palkata lähihoitajia.

Sopimuksen mukaan Nextjet Sverige AB liikennöi Porista sekä Helsinkiin että Tukholmaan. Arkipäivisin lennetään Helsinkiin kolme edestakaista vuoroa ja Tukholmaan kaksi edestakaista vuoroa. Lisäksi sunnuntaisin lennetään Porista molempiin kohteisiin yksi edestakainen vuoro. Aikataulut mahdollistavat vaihtoyhteydet Euroopan ja Aasian lennoille. Lentoyhtiöllä on sopimukset Finnairin ja SAS:n kanssa, joka mahdollistaa lippujen oston suoraan määränpäähän, helpottaa reittisuunnitelmia, ostoja, vaihtoja ja check in:ejä matkustajien kannalta sekä mahdollistaa reittien kaupallisen näkyvyyden. Aiemmista sopimuksista poiketen, tällä suunnitelmalla voi olla onnistumisen mahdollisuuksia. Ainakin liikennöitsijä itse uskoo niin, kun on valmis kantamaan riskin yksinään sopimuksen viimeisistä vuosista.

Mikäli sopimusta ei hyväksytä, vaihtoehtoina on lentokentän ylläpito osittain kaupungin varoin ilman liikennettä, mahdollistaen SIO:n pysyminen kaupungissa (arvioidut kustannukset 1 M€ vuodessa) tai koko lentokentän sulkeminen, joka johtaisi SIO:n poistumiseen Porista (menetetään noin 80 työpaikkaa ja niistä aiheutuvat verotulot).

Lentoliikenteen lisääminen on kyseenalaista ympäristön suojelun ja ilmastonmuutoksen hidastamisen näkökulmasta. Mutta jos Pori-Helsinki-välin liikenteen kuormitusta verrataan taksiliikenteeseen, se itse asiassa kestää vertailun. Mikäli taksin kyydissä on yksi matkustaja, joka viedään kentälle, jonka jälkeen taksi ajaa ilman matkustajaa takaisin, syntyy hiilidioksidipäästöjä noin 60 kg. Mikäli kulkupelinä on pieni potkuriturbiinikone keskimääräisellä täyttöasteella, päästöjä syntyy 43 kg matkustajaa kohden.

Luonnollisesti paras vaihtoehto olisi juna, jolloin päästöt matkustajaa kohden olisivat alle 7 kg. Pori-Helsinki-lentoyhteyden potentiaalisimpia käyttäjiä ei ikävä kyllä saada junan kyytiin, vaan kulkupeliksi valikoituu taksi tai pahimmassa tapauksessa muuttoauto. Siitä huolimatta juna on paras vaihtoehto liikkumiselle ja Porin kaupungin tulee käyttää aikaa ja resursseja myös muiden julkisten liikenneyhteyksien edistämiseen.

Oma lukunsa tarinassa on vielä elinkeinoelämän viimeaikaiset ulostulot ja jopa kiristykseksi tulkittavat kannanotot. Arvostamme alueella toimivia suuria työllistäjiä, mutta sanelupolitiikka jätettäköön EK:n ja valtakunnan hallituksen väliseksi. Olisi myös suotavaa, että suurten yritysten yhteisöverotuloista nauttivat naapurikunnat ja yritykset itse osallistuisivat lentoliikenteen kustannuksiin, sikäli mikäli markkinat eivät niitä hoida.

Sopimusta koskevat tiedot ovat peräisin Porin kaupunginvaltuuston 27.2.2017 pidettävän kokouksen asialistasta. Teksti saattaa sisältää joitain suoria ja osin muokattuja lainauksia esittelytekstistä: 24.5.2017. Hiilidioksidipäästöjen laskemisessa on käytetty VTT:n LIPASTO Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmää: 25.2.2017.

Raisa Ranta
Porin kaupunginhallituksen jäsen