Kalakisoissa kalastus tutuksi

Ilta on lämmin ja tyyni. Aurinko armas paistaa. Jokirannassa uitetaan matoa ja toukkaa.
Menossa on Pihlavan Kalakerhon alle 14-vuotiaiden onkikilpailut ja tietäähän sen, että intoa riittää. Äidit, isät, mummut, tuffat, sisarukset ja kumminkaimat ovat mukana kannustamassa, huoltojoukkoina. Rantaan on saavuttu eväät mukana, vaikka kyllä Kalakerhokin tarjoaa. Makkaraa, mokoma.
Kalan ystävät plumpsauttavat kohot tykötarpeineen veteen. Eikä aikaakaan, niin vihreä tai oranssi Angry Bird-koho sujahtaa näkymättömiin.
– Nosta nosta, huutaa hätäisin maakrapu.
– Odota! Anna sen nielaista kunnolla, taktikoi toinen.
Kolmivuotias Rosa Rinkinen kalastaa tyynen rauhallisesti. Hän kuulee kyllä ohjeet, mutta päätöksen tekee yksin hän.
Ja, harmillista kyllä, särki-saalis livahtaa karkuun.
Äiti Katja Rinkinen on tullut kalaan neljän lapsensa kanssa. Kesälomakin on parhaassa mallissa, juuri alkanut.

Matoja ja toukkia

Vihaisen linnun mahanalusta houkuttelee iskemään koukkuun kiinni.
– Syöttinä on joko mato tai toukka, valistaa Katja Rinkinen. – Eilenkin oltiin ongella ja otettiin karkkia evääksi.
Saalistavat madot ovat isoja. Rosa vähän arvelee, että kalat pelkäävät niitä. Taas koho pomppii. Mutta nostettu koukku on tyhjä. Vieressä velipoika nappaa ison ahvenen.
Rosan toivomuskala ei ole ahven.
– Haluaisin onkia punaisen hienon prinsessakalan, huokaa tyttö.
Väsyttää. Punainen prinsessakala odotuttaa itseään.
Sellaisia ne ovat, kuninkaalliset.

Kalakerhon opissa

Pihlavan Kalakerho on opin ja valistuksen asialla.
– Tämä on neljäs järjestämämme kalastuskilpailu nuorille. Semmoinen oppijuttu. Lapsia opetetaan nostamaan kala ylös, selittää Merja Koski. – Kilpailemaan saa tulla, vaikka ei olisi kalakerhon jäsen.
Yksi kilpailijoista tituleerasi Koskea tuomari-tädiksi, Koski itse itseänsä häärääjäksi. Koko Kosken perhe on mukana kalan ja kalastuksen kannalla.
Kohta on pari tuntia ongittu. Aurinko paistaa heleästi. Ei taida olla aivan paras mahdollinen saalistussää.  Mutta rannassa viihtyy joka tapauksessa; tätä on kiva talvella muistella.
Näillä näppäimillä kolmen vanhaksi kurottava Vili Koski on jo kalastuksen konkareita hänkin. Vili ihailee asiantuntevasti saaliiksi saatua hyvänkokoista lahnaa.

Ja jos hyvin kävi, Rinkiset ja muutkin saivat kotiin vietäväksi savustettavaa.

Teksti ja kuvat Kristiina Suutari