Unohtuuko kansalaisten tarpeet sote-uudistuksessa?
– Nyt halutaan ratkoa niin monta asiaa, että on pelättävissä, ettei mitään niistä saavuteta.Sote-nimisellä hopeanuolella pitäisi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta, luoda Suomeen uusi maakuntahallinto, kattaa merkittävä osa julkisen talouden kestävyysvajeesta, kehittää valinnanvapautta ja toimia elinkeinotoiminnan ajurina, Eloranta listaa.
– Näin monen asian ratkominen hyvin lyhyessä ajassa ja niukoin resurssein vaikuttaa mahdottomalta. Siksi olisi syytä keskittyä viemään eteenpäin vain uudistuksen kaikkein olennaisimpia tavoitteita.
– Sosiaalipalvelut ovat kuitenkin monille ihmisille hyvin keskeisiä palveluja oman elämän hallinnan ja arjen sujumisen kannalta.
– Silloin sosiaalipalvelujen pitäisi olla siellä missä ihmisetkin ovat eikä päinvastoin. Sosiaalipalvelujen uudistaminen terveydenhuollon logiikalla ei ole oikea ratkaisu.Päätavoite ei voi olla yritysten hyvinvointi
Eloranta huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä on vain ja ainoastaan edistää ihmisten terveyttä, hyvää elämää ja sosiaalista hyvinvointia. Sen tehtävä ei siis ole kasvattaa yritysten hyvinvointia tai voitonmahdollisuuksia. Nyt sote-uudistuksessa kuitenkin pidetään vahvasti esillä valinnanvapauden ja yritystoiminnan edistämistä, nimenomaan toisiinsa kiedottuina.
– Valinnanvapaudesta on tullut sote-uudistuksen mantra ilman tarkempaa määrittelyä tai arviota siitä miten se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin.
Valinnanvapaus ei saa muodostua valinnan pakoksi, Eloranta painottaa. Erityisesti sosiaalipalvelujen käyttäjät eivät aina osaa tai jaksa valita palveluntuottajaa tai vertailla arvioita niistä netissä. Näin valinnanvapaudesta voi käytännössä tulla osalle kansalaisia aktiivinen väylä palvelujen ulkopuolelle.
Valinnanvapaus tuo myös kustannuksia, Eloranta muistuttaa. Sen ylläpitäminen vaatii valvontaa ja ohjausta; sitä paljon paheksuttua byrokratiaa. Valinnanvapauden kokonaiskustannuksista on kovin vähän tietoa.
– Julkinen sektori on luotu palvelemaan ihmisiä tasavertaisesti varallisuudesta riippumatta. Sen logiikka ei ole tuottaa yrityksille voittoa vaan pitää yhteiskunta koossa ja turvallisena.Valinnanvapaus typistää kansalaisen pelkäksi kuluttajaksi, Eloranta summaa. Se on yritysten etu, mutta ei yhteiskunnan.
– Toimiva, yhteisesti verorahoilla rahoitettu ja kaikille tasaveroisesti tuotettu sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin toimivan yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Sellaisena se on syytä pitääkin.