Aluepolitiikan vaihtoehtojen esittäminen on tärkeää

Vihreiden helsinkiläinen kunnallispoliitikko Hannu Oskala kritisoi aluepoliittista ajatusta koko Suomen pitämisestä asuttuna. Oskalan mukaan kyseessä on ”keskustalaisen hulluuden ydin.” Kannanoton jälkeen monella saattaisi olla ilkeää sanottavaa helsinkiläisen vihreän kapeakatseisuudesta, mutta asiaa kannattaa tässäkin kohdin lähestyä asiapohjalta, helsinkiläisen vihreän kapeakatseisuutta unohtamatta.

Oskala tuntuu toistavan kaikki ne aluepolitiikkaa koskevat käsitykset, joita politiikassa on kuultu varsinkin kasvukeskusten poliitikkojen suusta viimeisen 25 vuoden aikana. Näissä käsityksissä aluepolitiikka on ennen kaikkea luonnonvoimaista kehitystä jarruttavaa taantumasta, joka vie rahat urbaaneilta bisneskiitäjiltä. Ja tietenkin aluepolitiikka on aina keskustalaista siltarumpupolitiikkaa.

Pohjimmiltaan aluepolitiikassa on kyse kansalaisten alueelliseen sijoittumiseen vaikuttamisesta. Valtiovallalla on keinot ohjata alueellisia kehitysnäkymiä valitsemiensa päämäärien hyväksi. Parhaimmillaan aluepolitiikka lisää kansalaisten vapauksia ja mahdollisuuksia elää omanlaistaan elämää valitsemassaan paikassa.

Hajauttava aluepolitiikka voisi olla tulevaisuuden voimavara. Epävakaistuvassa maailmassa Suomenkaan kansantalous tai huoltovarmuus ei voi olla rakennettu oletukselle maailman tappiin asti jatkuvalle talousyhteistyölle (siis kilpailulle). Oli kyseessä sitten energiaratkaisut tai ruoantuotanto, keskittynyt tai naapureiden hyväntahtoisuuteen perustuva järjestelmä on aina suuri riski.

Ihmiset liikkuvat työn, toimeentulojen ja palveluiden perässä. Näitä kaikkia on keskitetty yhä enenevissä määrin kasvukeskuksiin ja kaupunkien keskusta-alueille. Ihmisten pakkaaminen muutamaan isoon kaupunkiin palvelee tietenkin globaalikapitalismin tarpeita. Se palvelee pääoman jatkuvaa tarvetta saada enemmän vähemmällä. Asia esitetään epäpoliittisena samalla tavalla kuin nykyinen talouspolitiikka tai nykyinen puolustuspolitiikka. Vaihtoehtoja ei ole, maailma muuttuu ja kehityksen mukana on mentävä, jos meinaa pysyä kyydissä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että mikäli vihreissä Oskalan ajatukset allekirjoitetaan, eivät he pohjimmiltaan tarjoa vaihtoehtoa nykymenolle. Tarjolla on vain raikas imago, kuori, joka peittää alleen tutun sisällön. Puolue, joka on kuin ajamansa aluepolitiikka.

 

Joni Kalliomäki