Kesäjano voi käydä aivoterveyden päälle – Humala heiluttaa verenpainetta

Jos kesäkaljoittelu, mökkimaistelu ja terassitissuttelu tuntuu lähteneen lapasesta, tässä yksi syy lisää painaa jarrua: runsas alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta ja altistaa aivoverenkiertohäiriöille (AVH).

– Kohonnut verenpaine aiheuttaa valtaosan aivoverenvuodoista ja on tärkeä aivoinfarktien riskitekijä, kertoo professori Jussi Huttunen.

Verenpainetta nostavia tekijöitä on liuta ylipainosta suolaan ja stressiin. Viinan osuutta suomalaiseen verenpainetautiepidemiaan ei aina välitetä muistaa. Suolaa moni osaa jo varoa, mutta harvempi tietää, että verenpaineen kohoamista voi hillitä vähemmällä lasinkallistelulla. Aivoliiton Yksi elämä- terveystalkoiden verenpainekyselyssä vain kahdeksan prosenttia vastaajista mainitsi alkoholin vähentämisen paineen alentamiskeinoksi.

Todellisuudessa suomalaisten kova jano ja humalajuomiskulttuuri ovat mitätöineet tuloksia, joita on saatu aikaan muun muassa juuri suolarintamalla.

– Ellei alkoholin kulutus olisi lisääntynyt niin voimakkaasti kuin se viime vuosikymmeninä lisääntyi, kohonneen verenpaineen aiheuttamia sairauksia olisi paljon vähemmän, Huttunen sanoo.

Alkoholin kulutus on Suomessa kääntynyt huippuvuosista laskuun. Silti kokonaiskulutus oli viime vuonna lähes 11 litraa (10,8) sataprosenttista alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta kohden.

Paine nousee, rytmit sekoavat

Alkoholi lähettää verenpaineen vuoristoradalle, jossa paine ensi laskee ja sitten nousee.  Kova humala nostaa verenpainetta voimakkaasti ja lisää varsinkin aivoverenvuodon vaaraa. Samoin kasvavat riskit saada sydämen rytmihäiriö tai sydäninfarkti.

Humalaa seuraava krapula on sekin kova koitos päälle ja pumpulle. Krapulaisen kokemat ylimääräiset tykyttelyt voivat olla oire krapulaflimmeristä, joka on sydämen eteisvärinäkohtaus. Siitä voi pahimmillaan seurata aivoinfarkti. Aivoinfarktin aiheuttaa aivosuonen tukkiva hyytymä, veritulppa.

– Krapulassa ihmisellä on myös nestehukka, joka lisää veritulppariskiä, huomauttaa Aivoliiton ylilääkäri ja Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian professori Risto O. Roine. Roineen mukaan Suomessa ei ole tutkittu, miten kostea lomakausi vaikuttaa AVH-sairastuvuuteen.

– Sen uskaltaa sanoa, että lisääntynyt juominen kyllä näkyy päivystysolosuhteissa, Roine kertoo.

Liialle on rajat

Kova kertakänni on aina riski aivoille, mutta erityisessä vaaravyöhykkeessä on jatkuvasti runsaasti juovien korvaamaton kovalevy.  Heitä väestössä on arviolta 400 -500 000. Mies pääsee riskijuojaksi 192 alkoholigrammalla viikossa, naisen riskiraja on 120 grammassa. Ravintola-annoksiksi muutettuna ne merkitsevät miehillä 16 annosta ja naisilla kymmentä alkoholiannosta viikossa.

Alkoholin kohtuukäytön rajana sekä Huttunen että Roine pitävät lasia, enintään kahta päivässä. Tarkkaa harkintaa juomamäärissä on kuitenkin syytä käyttää, jos tietää olevansa taipuvainen verenpaineen kohoamiseen. Jos paineet vaativat jo lääkitystä, kannattaa pitää mielessä, että lääke ja alkoholi yhdessä voivat laskea verenpainetta liikaa.

TNS Gallupin Yksi elämä -terveystalkoille tekemässä verenpainekyselyssä kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän käsityksiään verenpaineesta. Kyselyn tulokset julkistetaan laajemmin syksyllä. Yksi elämä -terveystalkoiden rahoittaja on RAY.

Tietolaatikko:
Näin vähennät:

Laske annokset. Lataa puhelimeen laskuri osoitteessa http://www.taitolaji.fi/lataa-ottomitta.
Tai laske alkoholin kalorit http://www.laskurini.fi/terveys/alkoholilaskuri.
Pidä lomallakin nollapäiviä, eli ei yhtään drinkkiä.
Vaihda alkoholittomaan, mutta älä pelkkään vissyyn.  Alkonkin valikoimissa on runsaasti alkoholittomia vaihtoehtoja.
Tee enemmän mukavia asioita, joihin alkoholi ei liity.

 

(Kuva: Lassila-Tikanoja/lasinkierrätys)