20. elokuuta 2017

Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945. Toinen pudotettiin Nagasakiin 9. elokuuta. Yhteensä nämä pommit tappoivat satojatuhansia ihmisiä.

Elokuun kuudetta on perinteisesti vietetty atomipommin pudottamisen muistojuhlana.
Porispheren samanaikaisuuden vuoksi poikkeuksellisesti atomipommien uhreja muistetaan Porin Pohjoisrannassa Nagasakin päivänä keskiviikkona 9.8. klo 19.00.

Ihmisten toivotaan ottavan mukaansa kukkia laskettavaksi Kokemäenjokeen.
Tilaisuudessa esiintyy Starry Eyes duo (Mike Vihlman, Tuikku Asikainen).

Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Satakunnan Rauhanpuolustajat ry.

Vasemmistoliiton kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jari Myllykoski esittää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, joilla lisättäisiin suomalaisten elintarvikkeiden saamista EU:n nimisuojajärjestelmän piiriin. Näin vauhditettaisiin elintarvikevientiä, mikä lisäisi alan työpaikkoja Suomessa.

– Suomalaisille puhtaille elintarvikkeille on maailmalla yhä enemmän kysyntää. Suomalaiselle ruoalle on luotava vahva brändi, joka perustuu puhtauteen ja luonnollisuuteen. Nimisuojan pohjalle on hyvä rakentaa tarina, jolla rakennetaan vahvoja brändejä.

EU:n nimisuojajärjestelmän piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 suomalaista tuotetta, joista kaksi on väkeviä alkoholijuomia. Suomalaisia nimisuojattuja tuotteita ovat mm. sahti, poron kuivaliha ja karjalanpiirakka. EU:ssa on nimisuojan piirissä yhteensä yli 1 500 elintarviketta, noin 1 900 viiniä ja noin 250 väkevää alkoholijuomaa.

Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen hallitukselle, jossa esitetään nimisuojattujen tuotteiden lisäämiseksi toimenpideohjelmaa, jonka kautta autetaan tuottajien yhteenliittymiä ja paikallisia tahoja hakemaan nimisuojaa tuotteilleen. Näitä tahoja tuettaisiin taloudellisella tuella sekä asiantuntija- ja tiedotusavulla.

Tutkimusten mukaan nimisuojattujen tuotteiden hinta on keskimäärin 1,7 -kertainen tavanomaisiin tuotteisiin nähden. Vienninedistämisen mahdollisuudet tulee tunnistaa, sillä EU:n nimisuojan piirissä olevien tuotteiden markkinointiin on saatavilla EU:n tukea, ja niillä on mahdollisuus päästä EU:n omien brändikampanjoiden piiriin.

– Tunnetuimmat ruoka- ja juomabrändit Euroopassa ovat nimisuojan piirissä. Tunnetuimpien tuotteiden, kuten samppanjan ympärillä on miljardiluokan liiketoimintaa tuotannosta kauppaan ja matkailuun. Tällainen tuo huomattavaa lisäarvoa kansantalouteen, Myllykoski sanoo.

– Toivonkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin nimisuojattujen tuotteiden lisäämiseksi Suomessa ja varaavan siihen tarvittavat resurssit.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausuudistus sisältää erityisen riskin haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille, kuten mielenterveyskuntoutujille, vanhuksille ja kehitysvammaisille, toteaa Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto.

Valinnanvapausuudistus edellyttää, että asiakas kykenee tekemään oman terveytensä ja yhteiskunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita valintoja. Monimutkainen järjestelmä vaatii asiakkaalta runsaasti tietoa ja kykyä käyttää erilaisia palveluja. Lisäksi valintapäätöksiin joutuu uudistusesityksen mukaan sitoutumaan vuodeksi.

Kaikki tämä muodostaa erityisen riskin palvelujärjestelmän haavoittuvimmassa asemassa oleville asiakkaille, joiden toimintakyky ja sitä kautta myös kyky tehdä valintoja saattaa olla merkittävästi rajoittunut esimerkiksi sairauden vuoksi.

Mielenterveyden keskusliitto on vakavasti huolissaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta valinnanvapausuudistuksessa. Uudistuksessa ei ole riittävästi säännelty palvelujen käyttäjien asemaa ja oikeusturvaa. Asiakkailla ei myöskään ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa uudistuksen sisältöön ja sen toteutumisen jälkeen palvelujen valintaan.

Liiton näkökulmasta uudistus edellyttää merkittävää palvelujen valintaprosessin tukea asiakkaille. On erittäin tärkeää, että henkilökohtaista neuvontaa ja palveluohjausta tehostetaan selvästi nykyisestä.

Ongelmallista on myös se, että sosiaalipalvelujen integrointi terveyspalveluihin on jäänyt liian vähäiselle huomiolle valinnanvapautta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Lakeja on valmisteltu liiaksi terveydenhuollon ja -palvelujen ehdoilla.

Toimivaan ja tulokselliseen mielenterveystyöhön tarvitaan kuitenkin tiiviisti yhdessä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita järjestöjen tuottamat, kuntoutumista tukevat palvelut ja vertaistuki täydentävät.

Mielenterveyden häiriöistä kuntoutumiseen tarvitaan hoidon lisäksi kuntoutusta, kuntoutumisen tukemista, inhimillistä ja taloudellista huolenpitoa sekä erilaisia arkea tukevia palveluja ja etuuksia. Erityisesti laaja-alaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutumisen kannalta riskinä on palvelujen ja hoidon pirstoutuminen useiden eri palveluntuottajien välille.

Eläkeläiset ry:n valtuusto on valinnut VTM Jan Koskimiehen järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Koskimies on 40-vuotias helsinkiläinen politiikan, vaikuttamisen ja järjestötyön ammattilainen.  Hän on työskennellyt pitkään vasemmistoliiton eduskuntaryhmän eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän on ryhmän eduskuntasihteeri. Hän on mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa ja toiminut mm. Suomen Sadankomitean pääsihteerinä.

Jan Koskimies on Eläkeläiset ry:n uusi toiminnanjohtaja.

Koskimies ottaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan tehtävän vastaan elokuun alussa, jolloin toimen pitkäaikainen haltija Hannu Partanen jää eläkkeelle.

Eläkeläiset ry:n valtuusto on koolla sääntömääräisessä kokouksessa ja hallinnon seminaarissa 26.-27.4. Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa.

”Ikäihmisten tasavertaisista oikeuksista ja mahdollisuuksista saada palveluja on huolehdittava, kun palvelujärjestelmiä muokataan uuden digitaalisen teknologian mukaisiksi”, korostetaan valtuuston kannanotossa.

Kannanotossa muistutetaan, että Suomessa on edelleen lähes puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Sinänsä väistämätön ja monilta osin palvelua ja elämän laatua parantava digitalisaatiokehitys on näin johtamassa myös kielteisiin ilmiöihin erityisesti ikääntyneen väestön ja erityisryhmien kannalta.

”Vanhemmille ikäluokille pitää  aina varata mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa myös tavalla, johon he ovat tottuneet ja oppineet ja mihin heillä on käytännössä mahdollisuus. Ikäihmisten perusoikeuksista,  yksityisyyden suojasta ja itsemääräämisoikeudesta on uuden teknologian yhteydessä tarkoin huolehdittava”, Eläkeläiset ry edellyttää.

Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton, Suomen vanhin, vuonna 1959 perustettu valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Se toimii eläkeläisten edunvalvojana, sosiaalisena yhteenliittymänä ja erilaisen kansalaistoiminnan foorumina. Sillä on 14 aluejärjestöä, 224 paikallisyhdistystä ja noin 32 000 henkilöjäsentä. Järjestön toimisto sijaitsee Helsingissä.

Äiti, painitaanko?

Ranuan eläinpuisto on Lapin suosituin perhematkailukohde ja Ranuan matkailun vetonaula. Eläinpuiston ympärille on kehittynyt lomakohde majoitus- ja ohjelmapalveluineen. Talvisin puisto on erityisesti kansainvälisten matkailijain suosiossa, kesäisin suurin kävijäryhmä ovat kotimaiset lapsiperheet.

Ranuan eläinpuisto on Suomen pohjoisin eläintarha, joka avattiin vuonna 1983.

Karhu nautiskeli porkkanasta.

Eläinpuiston eläimistöön kuuluvat muun muassa ruskea- ja harmaakarhut, sudet, ilvekset, saukot, ahmat, majavat, hirvet, porot, peurat, villisiat, sorsat, pöllöt, haukkalinnut sekä käärmeet.

Puistossa elävät Suomen ainoat jääkarhut. Vanhempi niistä, Manasse tuotiin Kolmårdenin eläintarhasta vuonna 1991. Nuorempi, Venus tuotiin Saksasta, Rostockinn eläintarhasta vuonna 2006.

Venus sai vuonna 2006 kaksi pentua, joista toinen syntyi kuolleena. Toinen pentu sai nimekseen Ranzo ja se siirrettiin vuonna 2014 Itävaltaan, Wienin eläintarhaan. Siellä Ranzolla on tällä hetkellä uusi tyttöystävä, joten ei tiedä vaikka jonain päivänä niille syntyisi uusia jälkeläisiä.

Joulukuussa 2014 Venus synnytti kaksi pentua, jotka molemmat syntyivät kuolleina.

Pieni valkoinen ihme

Ranuan eläinpuistoon syntyi marraskuun 25. päivä 2016 kaksi jääkarhun pentua, joista toinen kuolleena. Emo Venus hoiti kuolleena syntynyttä pentua kymmenen vuorokautta, kunnes totesi, että pentu ei herää eloon. Emo söi pennun. Tämä on hyvin traagista, mutta se on emon elämisenehto. Emon pitää saada ravintoa, jotta se selviää lopputalven yli.

Eloon jäänyt pentu oli kautta aikain toinen Suomessa tarhaoloissa hengissä selvinnyt jääkarhun pentu. Pentu painoi syntyessään puoli kiloa, tällä hetkellä sen paino on noin 25-30 kiloa.

Susikin siellä jolkotteli.

Äiti Venus ja pentu, jolla ei vielä ole nimeä, (nimikilpailu on käynnissä) tulivat ulos pesästään ensimmäisen kerran 15.3.2017. Siinä sitä oli molemmilla hetken aikaa ihmettelemistä, että missä ollaan, mikä maa, mikä valuutta. Tämä oli varmaan melkoinen muutos, varsinkin pienelle pennulle, joka näin tuli ensimmäistä kertaa pois lämpimästä pesästään ja äitinsä hellästä huomasta.

Netistä löytyy videonauhaa heidän tulostaan katsomaan, miltä maailma jääkarhun silmin näyttää. Kannattaa katsoa, allekirjoittanut suosittelee.

Villisikakin haluaisi jotain.

– Ranuan eläinpuiston vuotuinen kävijämäärä vaihtelee jonkin verran. Vuosi 2012 oli 153 000 katsojallaan tähän mennessä paras vuosi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tästä vuodesta tulee kaikkien aikojen ennätysvuosi, iso syy tähän varmaan on tämä pikkuinen, vielä nimetön jääkarhun pentu, kertoi Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Tommi Hinno.

– Kansainvälisten vieraiden osuus talviajan kävijöistä on noin 30-35 prosenttia. Euroopan eri maista tulee, tottakai hyvin paljon vieraita. Aasian maat tulevat uusina hyvinkin vahvasti mukaan: Malesia, Taiwan, Singapore, Kiina jne., Hinno luetteli.

Entäpä, mikä on uuden tulokkaan tulevaisuus Ranualla?

– Kun pennulla on ikää noin 2,5 vuotta, sitten katsotaan, mikä tilanne on. Jatkuuko pennun elämä Ranualla vaiko jossain muualla kansainvälisessä eläintarhassa. Sen aika näyttää, Hinno totesi.

Jouko Valo, teksti ja kuvat

Porin kuntavaaleissa 2017 on yhteensä 373 ehdokasta. Ehdokkaiden määrä on vähentynyt edellisistä vaaleista 45 ehdokkaalla. Ehdokkaista sekä miesten että naisten määrä on laskenut.

Porissa käydään ensimmäiset vaalit äänestysaluejaon uudistamisen jälkeen. Entisen 35 äänestysalueen sijaan Porissa on 31 äänestysaluetta.

– Äänestysalueita vähennettiin äänestysaluejaon uudistamisen myötä. Tämän vuoksi vähenevät myös vaalipäivän äänestyspaikat, sillä jokaisella äänestysalueella on oma äänestyspaikkansa. Ennakkoäänestyspaikkojen määrä pysyy muuten samana, mutta lisänä tuli ensimmäistä kertaa kokeilussa oleva kiertävä ennakkoäänestyspaikka eli äänestysbussi, kuvailee vaaliassistentti Toni Salmi.

Valtuustopaikkoja on jaossa saman verran kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa eli 59. Jokainen ehdokasasettaja saa asettaa 1,5 kertaisen määrän ehdokkaita valtuustopaikkoihin verrattuna. Täyteen ehdokaslistaan olisi päässyt 88 ehdokkaalla, mutta yksikään puolue ei täyteen listaan yltänyt.

Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 49 vuotta. Eniten on 45 – 60-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita ehdokkaista on 22 prosenttia. Alle 30-vuotiaita on 39. Ehdokkaista 38,9 prosenttia on naisia. Naisten määrä on vähentynyt 1,1 prosenttia.

Vaikka työvoiman kysyntä on joillain aloilla kasvussa, ei koko Satakunnan laajuisesti ole vielä kovinkaan monessa ammatissa varsinaisesti pulaa työvoimasta. Sen sijaan ylitarjontaa on jopa hieman useammassa ammatissa kuin viime syksynä. Näin arvioidaan kevään 2017 ammattibarometrissa.

Koko Satakunnassa arvioidaan seuraavan puolen vuoden aikana olevan pulaa vain farmaseuteista, kuulontutkijoista ja puheterapeuteista sekä tutkimus- ja markkinatutkimushaastattelijoista. Työmarkkinatilanteen lähiajan kehitysnäkymissä on kuitenkin eroja seutukuntien välillä.

Rauman seudulla arvioidaan rekrytointitarpeen olevan kasvussa ja pulaa työnhakijoista tulevan monissa terveydenhuollon ja sosiaalialan sekä teollisuuden ja rakentamisen ammateissa. Pulaa ennakoidaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä ja lihanleikkaajista. Pohjois-Satakunnassa on pulaa lähinnä terveydenhuollon erityisasiantuntijoista. Porin seudulla pulaa on vain parissa yksittäisessä ammatissa.

Ammatteja, joissa arvioidaan olevan ylitarjontaa työnhakijoista seuraavan puolen vuoden aikana, on selvästi enemmän kuin niitä, joissa työvoimasta on pulaa. Ylitarjonta-ammatit jakautuvat monille ammattialoille. Paljon ylitarjontaa arvioidaan Satakunnassa olevan yleissihteereistä, myyjistä, lastenhoitotyöntekijöistä, lähihoitajista sekä vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät -ammattiluokkaan kuuluvista työnhakijoista.

Työmarkkinatilanteen eroavaisuuksia Satakunnan sisällä kuvaa kuitenkin se, että samaan aikaan kun Porin seudulla on ylitarjontaa hitsaajista ja kaasuleikkaajista, Rauman seudulla heistä on pulaa.

Politiikassa oikeistolaiset ovat yleisesti paremman näköisiä, kun taas akateemisessa maailmassa asia on toisin päin. Helsingin yliopiston Soc&komin tuore tutkimus argumentoi, että oikeiston poliitikkoja palkitaan hanakammin hyvästä ulkonäöstä verrattuna vasemmistoon.

Politiikassa oikeistolaiset ovat yleisesti paremman näköisiä, kun taas akateemisessa maailmassa asia on toisin päin. Helsingin yliopiston Soc&komin tuore tutkimus argumentoi, että oikeiston poliitikkoja palkitaan hanakammin hyvästä ulkonäöstä verrattuna vasemmistoon.

Aiempi vaalitutkimus (Berggren, Jordahl ja Poutvaara, 2015) Australiassa, Euroopan Unionissa, Suomessa ja USA:ssa on osoittanut, että oikeistoa edustavat poliitikot ovat yleisesti paremman näköisiä kuin vasemmiston edustajat. Professori Jan-Erik Lönnqvistin tuore tutkimus osoittaa tämän koskevan nimenomaan poliitikkoja – ei siis yleisesti oikeistolaisia.

Selvittääkseen, ovatko oikeistoa kannattavat ihmiset yleisesti paremman näköisiä, Lönnqvist tutki, ovatko myös oikeistolaisesti suuntautuneet tutkijat viehättävämpiä kuin vasemmistolaiset. Poliitikot ja tutkijat soveltuvat hyvin vertailuun, sillä heitä yhdistävät esimerkiksi ikä, koulutustaso, sosiaalinen status ja julkisuus.

– Sen sijaan on epätodennäköistä, että ulkonäöllä olisi merkitystä akateemisen uran kannalta.

Vasemmistolaiset tutkijat viehättävämpiä

Tutkimustulokset osoittavat, että vasemmistolaisia tutkijoita pidetään paremman näköisinä kuin oikeistolaisia. Sen sijaan akateemisessa maailmassa oikeistolaiset ovat usein ulkonäöltään huolitellumpia. Tulosten perusteella ulkonäöllä on paljonkin väliä politiikassa ja hyvästä ulkonäöstä on hyötyä erityisesti oikeistossa.

– En pidä huolestuttavana, että vasemmistoa kannattavat tutkijat koetaan paremman näköisiksi. Huolestuttavaa on sen sijaan, että ulkonäöllä on niin suuri merkitys poliittisissa vaaleissa, Lönnqvist sanoo.

Oikeistopoliitikkojen parempi ulkonäkö johtuu todennäköisesti siitä, että oikeistopuolueissa hyvällä ulkonäöllä on suurempi merkitys ehdokkaiden valinnan ja heidän vaalimenestyksensä kannalta.

– Omat tulokseni ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa, jotka osoittavat viehättävällä ulkonäöllä olevan tuplasti suurempi merkitys oikeistopoliitikkojen kohdalla verrattuna vasemmistoon, Lönnqvist toteaa.

Kauniilla ulkonäöllä on yleisesti myönteinen vaikutus menestykseen, ja ihmiset uskovat sen viestivän myös hyvistä ominaisuuksista. Hyvännäköiset ihmiset ansaitsevat paremmin, saavat parempaa kohtelua, saavuttavat korkeamman aseman ja ovat onnellisempia. Ulkonäön vaikutus äänestystuloksiin vähenee kuitenkin, jos äänestäjät ovat valveutuneita.

– Ulkonäön suuri merkitys oikeistolaisille äänestäjille saattaa tarkoittaa, että he ovat huonommin perillä asioista. Aiempi tutkimus osoittaa myös, että konservatiivisilla äänestäjillä on käytännönläheisempi ja kenties yksioikoisempi lähestymistapa, Lönnqvist sanoo.

Lönnqvist toivookin, että äänestäjät olisivat tietoisempia ulkonäön vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet ovat hyvä tuki oman ehdokkaan löytämiseksi.

Arvioinnissa 400 tutkijaa

Tutkimus toteutettiin poimimalla neljän amerikkalaisen laatujulkaisun 100 viimeisintä kirjoittajaa, yhteensä 400 tutkijaa. Julkaisuista Claremont Review of Books sekä First Things määriteltiin oikeistolaisiksi, kun taas New York Review of Books sekä Humanist Magazine määriteltiin vasemmistolaisiksi. Julkaisut kuuluvat usean lähteen mukaan huomattavimpien ja vaikuttavimpien ideologisesti suuntautuneiden älymystön lehtien joukkoon.

Puolet kirjoittajista luokiteltiin oikeistolaisiksi ja puolet vasemmistolaisiksi sen mukaan, missä lehdessä he olivat julkaisseet. Tutkimusta varten etsittiin jokaisesta tutkijasta paras mahdollinen muotokuva. Tämän jälkeen tutkimusassistentit saivat arvioida tutkijoiden ulkonäköä, sijaintia oikeisto-vasemmisto-akselilla sekä arvomaailmaa konservatiivi-liberaali-asteikolla. Hyvännäköisiä tutkijoita löytyi useammin vasemmistoon kuuluvista lehdistä.

Tutkimus osoitti myös, että oikeistolaisten tutkijoiden ajateltiin olevan konservatiiveja, kun taas vasemmistolaisten oletettiin olevan liberaaleja.

Tutkimus ”Just because you look good, doesn’t mean you’re right” julkaistiin tiedelehdessä Personality and Individual Differences.

Lähde: Berggren, N., Jordahl, H. & Poutvaara, P. (2015). The right look: Conservative politicians look better and voters reward it.

Postin käteismaksullisten kirjepalveluiden hinnat nousevat 3. huhtikuuta 2017. Enintään 50 gramman kotimaan kortin ja kirjeen hinta on 3.4. alkaen 1,30 euroa (ennen 1,20 euroa). Kaikki siihen asti ostetut kotimaan ikimerkit kelpaavat sellaisenaan ilman lisämerkkejä myös muutoksen jälkeen.

Enintään 20 gramman ulkomaan kortin ja kirjeen hinta on Priority-luokassa 3.4. alkaen 1,40 euroa (ennen 1,30 euroa). Samoin siihen asti ostetut ulkomaan ikimerkit käyvät sellaisenaan Priority-kirjeisiin.

Vanhoja 1. ja 2. luokan ikimerkkejä voi käyttää edelleen lähettämiseen. Niiden arvo vastaa kotimaan ikimerkkiä, 3.4. alkaen arvo on 1,30 euroa.

Postikorttisovelluksesta lähetettyjen korttien hinnat eivät muutu. Sovelluksesta voi lähettää aidon kortin esimerkiksi omasta valokuvasta. Sovelluksen voi ladata iOS- tai Android -sovelluskaupoista.

Muutoksia tulee myös Postin edelleenlähetys- ja jakelun keskeytyspalvelujen hintoihin sekä osaan muiden kirjepalveluiden hintoja. Lisätietoja kuluttajien palveluista ja hinnoista: www.posti.fi/hinnat

Sähköisen viestinnän yleistyminen vähentää postilähetysten jakelumääriä voimakkaasti. Vuonna 2016 osoitteellisia kirjeitä lähetettiin 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Posti tehostaa toimintaansa monilla tavoilla kustannusten hillitsemiseksi. Yksittäisen lähetyksen keräily-, lajittelu- ja jakelukustannus on sitä kalliimpi, mitä vähemmän on jaettavaa.

Radiohartaudet ovat Yleisradion vanhimpia ohjelmia. Ensimmäinen radiohartaus lähetettiin pari päivää Mäntsälän kapinan jälkeen, maanantaina 7.3.1932 suorana Helsingin Vanhasta kirkosta.

Radiohartaudet ovat tuoneet hartauden koteihin ja arkeen 85 vuoden ajan. Ne ovat välittäneet toivoa kansakunnan suurien kriisien aikana: talvisodan aikaan, Estonian upotessa, lentokoneiden iskiessä torneihin.

Yle Radio 1 kysyi juhlavuoden kunniaksi kuuntelijoilta ikimuistoisimpia hartauksia. Vastauksia tuli reilusti yli toista tuhatta. Toivehartauksia arkistoista kuullaan aamuhartauksissa kolmena juhlaviikkona: 6. – 10.3., 14. – 18.8., 11. – 15.12. Kuuntelijoiden toivepuhujia kuullaan hartauksissa pitkin vuotta.

Yle Radio 1 lähettää toimitetun erikoisohjelman radiohartauksista maanantaina 6.3. klo 18.30 – 19.00. Hartauksista puhumassa ovat emerituspiispa Voitto Huotari, Kirkon tiedotuskeskuksen entinen ohjelmapäällikkö Viena-Inkeri Lounela, pastori Kaisa Kariranta sekä Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö Kaj Färm. Ohjelmassa äänessä myös jo edesmennyt arkkipiispa Martti Simojoki (arkistohaastattelu). Toimittajina Hanna Paavilainen ja Anna Patronen.