Vapaakauppasopimukset uhkaavat saamelaiskulttuuria
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi pelkää Kanadan ja USA:n kanssa neuvoteltavien vapaakauppasopimusten uhkaavan saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja saamelaisalueen luontoa. Porissa SuomiAreena-tapahtumaan osallistuva Ahlakorpi ennakoi sopimuksiin sisältyvän investointisuojan aiheuttavan tilanteen, jossa ulkomaiset kaivosyhtiöt painostavat Suomen valtiota avaamaan niille entistä helpomman pääsyn Lapin luonnonvaroihin välimiestuomioistuimen ja jättikorvauksen avulla.
Kanadan ja EU:n neuvottelemaan CETA-sopimukseen investointisuoja jo sisältyy, ja komissio ajaa mekanismia voimakkaasti myös USA:n kanssa neuvoteltavaan TTIP-sopimukseen.
– Luonnon ja perinteisten elinkeinojen suojeleminen ja demokratian kunnioittaminen ovat ristiriidassa vapaakauppa-ajattelun ja investoijien tuotto-odotusten kanssa. Jos kaivosyhtiöiltä evätään etsintöjen ja kaivauksien jälkeen ympäristölupa tai kaivoslupaa ei heru asukkaiden vastustuksen vuoksi, yhtiöt voivat investointisuojan vuoksi haastaa valtion välimiesmenettelyyn ja lypsää korvauksia oletettujen tuotto-odotusten perusteella, Ahlakorpi sanoo.
Aihe on noussut ajankohtaiseksi, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi malminetsintäluvan Geologian tutkimuskeskus GTK:lle Enontekiölle saamelaisalueelle. Kyseessä on ensimmäinen saamelaisalueelle myönnetty lupa uuden kaivoslain aikana. Alue kuuluu lisäksi poronhoito-, erämaa-, Natura- ja soidensuojelualueisiin.
– Etsintälupa on myönnetty Saamelaiskäräjiä ja paikallisia asukkaita kuulematta. Vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ei ole arvioitu, vaikka kaivoslaki siihen velvoittaakin, utsjokinen Ahlakorpi toteaa.
– Suomi on hyväksynyt YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja sen, että julistuksen periaatteiden noudattaminen on alkuperäiskansojen selviytymisen vähimmäisvaatimus. Suomi jättää kuitenkin toistuvasti noudattamatta julistusta ja sen kuulemisperiaatetta, eli ei käytännössä ole valmis sitoutumaan edes niihin käytäntöihin, jotka olisivat aivan välttämättömiä alkuperäiskansan selviytymisen kannalta. Kulttuurinen kansanmurha ei ole oikea ratkaisu saamelaiskysymykseen, Ahlakorpi antaa vinkiksi Suomen valtiolle.