Paleface ja tiukkoja näkemyksiä työkyvystä Suomi Areenassa
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy Suomessa vajaat 20 000 ihmistä vuodessa, keskimäärin 52 vuoden iässä. Iso osa työkyvyttömyyksistä voitaisiin välttää, jos työpaikoilla osattaisiin hoitaa työkykyasiat hyvin osana arjen johtamista.
Mitkä temput sitten tepsivät työkykyjohtamisessa, mitkä eivät? Tästä puhutaan Työterveyslaitoksen järjestämässä keskustelussa Porissa Eetunaukion lavalla tiistaina 12.7. klo 10. Sisäänheittäjänä on kantaa ottava räpartisti Paleface, jonka näkemyksiä työterveydestä ei kannata jättää kuulematta. Tervetuloa!
Työkyvyttömyyden vuoksi menetetyt työvuodet ovat suuri menetys niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jos työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä saataisiin puolitettua, kansantaloudellinen kustannussäästö olisi viisi miljardia euroa vuodessa.
– Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, kertoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.
– Sairauksia on mahdollista vähentää työpaikan omilla arjen toimilla ja ennalta ehkäisevän työterveyshuollon voimin. Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa tulosta.
Työterveyslaitoksen tutkimus yritysten työkykyjohtamisesta on loppusuoralla
Työterveyslaitoksessa on käynnissä tutkimus, jossa on mukana 10 suuryritystä. Tutkimuksessa selvitetään, mitä toimenpiteitä yrityksissä on tehty, jotta työkyvyttömyyskustannukset esim. sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on saatu laskuun.
– Näyttää siltä, että jos ylin johto on sitoutunut ja lähiesimiehillä ovat työkalut kunnossa, saadaan myös tuloksia, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.
Lähiesimiehet ovat avainasemassa, koska heillä on kontakti työntekijöihin. Hekin tarvitsevat kuitenkin selkeät pelisäännöt ja neuvoja esimerkiksi siihen, miten ottaa puheeksi vaikea asia kuten poissaolot.
– Sähköiset järjestelmät tuovat tähänkin apua, esimiehelle voi esimerkiksi tulla ilmoitus kun tietty määrä poissaoloja tulee täyteen ja silloin hänen tehtävänsä on keskustella asiasta työntekijän kanssa yrityksen yhteisten käytäntöjen mukaan.
– Kun työkykyongelmaan päästään kiinni varhain, ehditään tehdä korjaavia liikkeitä vaikkapa työajoissa tai työtehtävissä, muistuttaa Leino.
– Työkykyyn panostaminen lisää tuottavuutta. Panostuksen suuri rahallinen määrä ei kuitenkaan ole tae tuloksista. Ei riitä, että panostetaan kulttuuri- ja liikuntaseteleihin, joita eivät kuitenkaan käytä ne, jotka niitä eniten tarvitsisivat.
Suomi Areenassa 12.7. klo 10 ylilääkäri Timo Leino ja erityisasiantuntija Sirpa Laakso kertovat tutkimuksesta ja arjen työkykyjohtamisesta lisää.
Tiina Merikanto vetää paneelin
Työterveyslaitoksen järjestämässä tilaisuudessa on myös paneelikeskustelu, jonka vetää toimittaja Tiina Merikanto YLEltä. Paneelissa ovat mukana Suomen nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen, Saarioisten henkilöstö- ja hallintojohtaja Tero Tuominiemi, toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen Ajatushautomo Demosilta, työhyvinoinnin asiantuntija Hannele Rönkkö Resteliltä, työhyvinvointipäällikkö Tomi Hussi Eterasta ja johtaja Kristiina Halonen Työterveyslaitoksesta.
Kuulumisia tapahtumasta voi seurata Työterveyslaitoksen some-kanavilla Twitter @tyoterveys, Facebook.com/tyoterveyslaitos ja Instagram tyoterveys