| Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat ovat huolissaan saamelaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Julkaistun (25.1.) kansainvälisen tutkijaryhmän tekemän selvityksen mukaan Suomella on paljon parannettavaa siinä, miten se kohtelee saamelaisia. Valtioneuvoston kanslian tilaamassa raportissa on liuta konkreettisia ehdotuksia saamelaisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi.
On viimein ryhdyttävä työhön saamelaisten oikeuksien parantamiseksi. Suomen perustuslaissa on säädetty saamelaisten oikeudesta ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan. Näyttää siltä, ettei Suomi ole huomioinut saamelaisten oikeuksia riittävästi. Euroopan ainoan alkuperäiskansan kohtelu on satavuotiaalle Suomelle häpeä, puheenjohtajat toteavat
Puheenjohtajat vaativat Suomea noudattamaan perustuslakia myös saamelaisten osalta. Saamelaiskäräjälakia pitäisi muuttaa vähemmän monitulkintaiseksi. Selvitys osoittaa, ettei Suomi ole noudattanut perustuslakiaan eikä korkein hallinto-oikeus toiminut johdonmukaisesti päättäessään Saamelaiskäräjien äänestysluetteloon kuuluvista henkilöistä, sillä nykyinen laki ei ole riittävän yksiselitteinen. Tämä on osaltaan huonontanut keskusteluilmapiiriä saamelaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vaikeuttanut keskusteluyhteyden rakentamista osapuolten välille.
Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat toteavat, että kattava selvitys tuo kaivattua tietoa saamelaisten oikeuksista ja asemasta päättämiseen. Nyt onkin sopiva hetki tarttua toimeen ja juhlistaa Suomen valtion ja saamelaisten 100-vuotista yhteistä taivalta nostamalla saamelaisten oikeudet omiin kieliinsä, perinteisiin elinkeinoihinsa ja kulttuuriinsa samalle tasolle kuin valtaväestöllä.
Selvitys antaa hyvää ohjeistusta myös maankäyttöoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Puheenjohtajat kannustavatkin tarkastelemaan muissa maissa toteutettuja alueiden yhteishallintamalleja ja luomaan niiden pohjalta Suomeen sellaisen mallin, joka varmistaa saamelaisille mahdollisuuden vaikuttaa omien perinteisten asuinalueidensa maankäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Selvityksessä todetaan, että ILO169-sopimuksen ratifioimiselle ei Suomessa ole esteitä. Hallituksen on aloitettava välittömästi työ sopimuksen ratifioimiseksi. Se olisi tärkeä askel saamelaisten kulttuurin turvaamiseksi ja lähettäisi viestin siitä, että Suomi elää ihmisoikeuskysymyksissä kuin opettaa. Yli 20 vuotta jatkuneelle veivaamiselle on saatava vihdoin piste.
Anni Ahlakorpi, Vasemmistonuorten puheenjohtaja
Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja
Iiris Suomela ja Jaakko Mustakallio, Vihreiden nuorten puheenjohtajat
Ida Schauman, RKP-nuorten puheenjohtaja |
