Kohta 100 vuotta kansalaissodasta

Kansalaissodasta tulee kahden vuoden päästä kuluneeksi 100 vuotta. Nopeasti lähestyvä merkkivuosi näkyy myös porilaisen Salinin Selskapin toiminnassa. Työväen historiaa vaaliva ja esittelevä yhdistys on jo järjestänyt ja järjestää myös tämän vuoden aikana kansalaissodan tapahtumia valottavia tilaisuuksia. Tulevista tilaisuuksista tullaan yksityiskohtaisemmin kertomaan myös Satakunnan Työn verkkolehdessä.

Lauantaina 23.4. kävi valtiotieteen tohtori Tiina Lintunen puhumassa Porin seudun punaisten naisten kohtaloista. Väitöskirjaansa varten hän tutki kansalaissodan aikana huoltojoukoissa toimineen 267 naisen kollektiivisen elämänkokemuksen hautaan asti. Tässä joukossa ei ollut taisteluihin osallistuneita naisia, mutta kaikkien edellä mainitun 267 naisen kansalaissotaan osallistuminen päätyi myös Suomen valtiorikosoikeuden tutkittavaksi. Heidän kohtalonsa ei kuitenkaan ollut niin ankara kuin punakaartin taistelujoukkoihin osallistuneiden naisten.

Sota on aina veristä, mutta erityisen verisiä ovat sisällissodat. Yksi verisimmistä on ollut Suomen vuoden 1918 kansalaissota. Yksittäisten ihmisten lisäksi se jätti lähtemättömän jäljen maamme historiaan, mikä vuosikymmenien ajan tarkoitti vain voittajien – valkoisten – historiaa. Punaisten puolella olleet ja heidän lähiomaisensa saivat tyytyä hävinneen osapuolen ankaraan kohtaloon.

Kun 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta kansalaissodasta, voimme todeta ainakin erään asian muuttuneen. Kansakuntaa pitkään jakanut tapahtuma on jo jonkin aikaa noussut esiin kokonaan uudenlaisessa valossa. Nuoret tutkijasukupolvet ja uudempi historiantulkinta tekevät aikaisempaa enemmän tilaa kylmille faktoille ja sille yhteiskunnalliselle todellisuudelle, joka lopulta johti kansalaissotaan. Tutkijoilla riittääkin puurtamista, sillä vuoden 1918 tapahtumissa on vielä turhan monta selvittämätöntä valkoista läiskää.

Kari Kuisti, teksti ja kuva