Kansanedustaja Li Andersson: Pääsykoekeskustelussa sivuutettiin ammatillisen puolen hakijat
Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson ihmettelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) 21.4.2016 julkaisemaa esitystä, jonka mukaan korkeakoulujen valintajärjestelmän tulisi perustua pääsykokeiden sijaan ylioppilasarvosanoihin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmaisi tukensa VATT:in esitykselle blogissaan 21.4.
– Ylioppilaskokeisiin perustuva valintajärjestelmä jättäisi ulkopuolelle noin 50 000 ammatilliselta puolelta valmistuvaa hakijaa, vaikka he ovat lain mukaan kelpoisia jatko-opintoihin. On hämmästyttävää, että opetus- ja kulttuuriministeri ilmaisee tukensa näin heikosti valmistellulle esitykselle, Andersson huomauttaa.
Andersson näkee nykyisessä opiskelijavalintajärjestelmässä ongelmia, kuten pääsykokeiden tueksi perustetut hintavat valmennuskurssit, jotka rajoittavat hakijoiden alavalintaa toimeentulon perusteella.
– Opiskelijavalintamenettelyä on syytä kehittää, mutta pääsykokeita ei voi korvata uudistuksella, joka jättää ulkopuolelle merkittävän osan toisen asteen oppilaista. Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa ei myöskään ole syytä lisätä nykyisestä, sillä niihin valmistautuminen ohjaa jo tällä hetkellä lukiokoulutusta aivan liikaa, Andersson sanoo.
– VATT:n esityksessä perustellaan muutosehdotusta muun muassa sillä, että tarvitaan järjestelmä joka kohtelee hakijoita yhdenvertaisesti. Esitys kuitenkin eriarvoistaa toisen asteen oppilaita keskenään ennennäkemättömällä tavalla, ja kertoo valitettavasti siitä, miten ammattiin opiskelevat ovat paitsiossa kun koulutuksen kehittämisestä keskustellaan, Andersson jatkaa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aloittaa syksyllä valinnaisemman lukion kokeilun, joka vähentää reaaliaineiden pakollisuutta ja täten nakertaa lukion yleissivistävyyttä kokeilulukioissa. Andersson huomauttaa, että liian varhainen erikoistuminen rajoittaa tulevaisuuden valintoja ja luo oppilaille turhia esteitä tuleviin opintoihin ja työelämään.
– Jos pääsykokeista luovutaan ja korkeakoulutukseen valitaan vain toisen asteen ylioppilastodistuksen perusteella, nuorena tehdyt aihevalinnat määrittelevät tulevaisuuden mahdollisuuksia aivan liikaa, Andersson kiteyttää.