Koulutusleikkaukset vaarantavat Suomen kilpailukyvyn ja alueiden elinvoiman
Eduskunnassa keskustellaan tänään hallituksen leikkauksista korkeakoulutukseen ja opintotukeen. Kansanedustaja Matti Semi on huolissaan leikkausten vaikutuksista alueiden elinkeinorakenteeseen sekä osaavan työvoiman saamiseen työmarkkinoille. Kattava korkeakoulujen verkko koko maassa takaa parhaiten alueiden yritysten kilpailukyvyn sekä nuorten pysymisen alueella.
– Alueiden kehittämisen kannalta hallituksen koulutusleikkaukset vievät aivan väärään suuntaan. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ne tuottavat yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa konkreettisia uusia palveluita, tuotteita ja innovaatiota. Hallitus puhuu uusien innovaatioiden tärkeydestä, mutta leikkaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta noin 30 miljoonaa vuositasolla. Miten hallitus aikoo toteuttaa omat kärkihankkeensa, kun se samalla leikkaa innovaatioiden kehittämisestä rajusti? Matti Semi ihmettelee.
Yliopistot ovat kokeneet valtavia yt-neuvotteluita viime vuosina ja erityisen paljon niitä on käyty lukuvuonna 2015-2016, jolloin peräti kahdeksan yliopistoa on käynyt tai on käymässä yt-menettelyä. Opetushenkilökunnan vähentämisellä on suuri vaikutus opetusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen.
– Kun opetushenkilökunta vähenee, massaluennot lisääntyvät ja lähiopetus vähenee. Opetusmenetelmien kehittäminen pysähtyy ja olemme menossa takapakkia vanhoihin menetelmiin. Kaikki varmasti osaamme päätellä, että käytännön harjoittelun väheneminen voi olla jopa vaarallista, jos kyse on esimerkiksi lääkärin opinnoista. Myös monilla muilla aloilla, kuten opettajankoulutuksessa konkreettinen käytännön opetus on erittäin tärkeää. Kilpailukykyloikkia on mahdoton toteuttaa, kun Suomen korkeakoulut tulevina vuosina tippuvat kansainvälisissä vertailuissa hallituksen leikkausten takia, Matti Semi toteaa.
Opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi pahentaa koulutuksen periytyvyyttä, joka on ongelma jo nyt. Hallituksen leikkaukset vaikeuttavat myös elinikäistä oppimista, mikä on entistä tärkeämpää, kun moni vaihtaa alaa vielä reilusti yli keski-ikäisenäkin.
– Työurien pidentäminen muuttuu täysin mahdottomaksi tavoitteeksi, kun aikuisiällä tapahtuvaa opiskelua vaikeutetaan. Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat tietenkin myös koko yhteiskunnan etu, sillä vain niin saamme kaikki, erilaiset lahjakkuudet käyttöön, Matti Semi toteaa.