Osuuskuntien esiinnousun aika?
Elämme vahvaa taloudellista lama-aikaa. Ihmisten elanto on kiven takana. Julkinen sektori vähentää väkeä, samaten yksityiset yritykset. Valtiovalta supistaa myös työllistämistä ja entistä useampi työtön jää ilman työmahdollisuuksia.
Ulospääsyteitä on kyettävä löytämään. Yksi tällainen tie voisi mielestäni olla osuuskuntatyyppinen toiminta. Sen etuna lama-aikana on, että mikäli osuuskunnassa on vähintään seitsemän toimivaa jäsentä, ei ketään heistä katsota yrittäjäksi. Tällöin töiden ollessa vähissä työttömän on mahdollista saada soviteltua päivärahaa. Töiden vähentyessä yrittäjällä on riski jäädä kokonaan ilman tuloja, eikä sosiaaliturvakaan auta silloin.
Osuuskuntatyyppinen toiminta on muutenkin edistyksellinen tavalliseen yrittämiseen verrattuna. Edistyksellisen siitä tekee osuuskunnan demokraattisuus. Kaikkien osuuskunnan jäsenten vaikutusvalta on yhtä suuri, kun esimerkiksi osakeyhtiössä suuremmalla rahasijoituksella saa isomman vallan yhtiössä.
Viime aikoina on nähty hyökkäyksiä osuuskuntamuotoista toimintaa vastaan. Esimerkiksi edellisen hallituksen asettama työryhmä suositteli osuuskuntamuotoisen toiminnan lakkauttamista väittäen sen kuuluvan heikosti kehittyneeseen markkinatalouteen. Tällä hetkellä pankki- ja vakuutussektorilla hyökätään osuuskuntamuotoista Osuuspankki- ja Pohjola-konsernia vastaan, koska se antaa ”liikaa jäsenetuja”, jotka ovat käytännössä tulonsiirtoa asiakkaille. Tämä ei tietenkään sovi yksityisille yrityksille, joiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman suuri voitto omistajilleen. Osuuskunta sen sijaan keskittää voimavaransa tuottaakseen mahdollisimman suuren hyödyn isolle jäsenkunnalleen.
Aki Nummelin
Pori
kaupunginvaltuutettu (vas.)
kauppatieteiden maisteri