Väyrynen kiristää omiaan

Paavo Väyrynen osaa poliittisen pelin. Siinä hän on aivan omaa luokkaansa. Jätti luottamustehtävänsä keskustan puolueorganisaatiossa, mutta ei hän alkiolaisena puoluettaan hylkää. Paavo kiristää omiaan. Ja siinä ohessa vähän muitakin. Eikä se ole ensimmäinen kerta.

Julkisuudessa on uumoiltu Väyrysen suunnittelevan uuden EU-kriittisen puolueen perustamista. Poliittisella kartalla se sijoittuisi Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten välimaastoon. Jos sellainen syntyy, ei Väyrynen siihen liity. Hän tyytyy seuraamaan uutta tulokasta aktiivisesti sivusta.

Poliittisesti toimelias Väyrynen on kertonut saaneensa ajatuksilleen ja ideoilleen tukea muihin puolueisiin kuuluvilta ihmisiltä. Tämä pitänee paikkansa, sillä poliittisten aatesuuntien raja-aidat eivät kulje pelkästään puolueiden välillä. Ne kulkevat myös niiden sisällä. Jokaisella puolueella on omat sisäiset solmukohtansa.

Maaseutu kärsii muuttotappiosta, Suomi kaupungistuu ja koko maan elinkeinorakenne on myllerryksessä. Kaikki tämä koettelee ennen muuta keskustaa. Puolueen kannattajakunnan yhtenäisyys rakoilee ja puoluetta satunnaisesti äänestävien osuus kasvaa. Mikään ei ole niin kuin ennen, paitsi Väyrynen. Hän ei muutu.

Joissakin asioissa Väyrynen on kuitenkin ollut edellä aikaansa. Itseään täynnä olevana pyrkyrinä hän luulee tietävänsä ja hallitsevansa asiat paremmin kuin muut. Sellaisiahan nämä ylimmälle orrelle itseään kampeavat nykypoliitikot ovat, puolueesta riippumatta. Paavo Väyrynen oli jo 1970-luvulla sitä, mitä Alexander Stubb 40 vuotta myöhemmin.

Vaikka Väyrynen on Väyrynen, ei hän tyhmä ole. Kun hän kritisoi EU:n Venäjää vastaan suuntaaman pakotepolitiikan Suomelle aiheuttaman laskun suuruutta, hän menee asian kovaan ytimeen. Emmehän me tällaista EU:ta halunneet! Unionin piti tuoda kasvua ja hyvinvointia kaikille suomalaisille. Toihan se sitäkin, mutta ei kaikille.

Kun Väyrynen korostaa Suomen ja Venäjän hyvien suhteiden tärkeyttä, hän vain muistuttaa arkitodellisuudesta. Venäjä on edelleen suurvalta, Suomen EU-jäsenyydestä huolimatta. Mutta itänaapurimme on ongelmineen myös suuri mahdollisuus. Kuten jo omasta kokemuksestamme hyvin tiedämme, vilkas rajan ylittävä kaupankäynti pitää ihmiset rauhallisina ja tyytyväisinä molemmin puolin rajaa.

Tällä hetkellä keskusta on pääministeripuolue, joten sen sisäiset jännitteet ja paineet heijastelevat ennen pitkää koko valtakunnan politiikkaan. Väyrysen irtiottoa on puolueen johdossa hieman vähätelty tyyliin, sehän on ”vain” Väyrynen. Jos näin sivusta sopii kepulaisia neuvoa, älkää aliarvioiko ikääntynyttä mutta hyväkuntoista Paavoa. Ette ehkä tykkää kaikista hänen tempuistaan, mutta muistakaa tämä. Hän tuntee kentän eli Suomen paremmin kuin kukaan teistä.

Kari Kuisti
Pori